torstai 18. huhtikuuta 2019

Kuva työttömästä mediassa


Hiljattain tv -uutisissa oli työttömyysaiheen yhteydessä inserttiä työttömistä. Kuinka ollakaan, jälleen kerran kuvissa esiintyneet työttömät olivat stereotyyppisiä työttömiä eli ylipainoisia/ hitaallakäyvän tai mielenterveysongelmaisen oloisia reppanoita*. Yleensä nämä työttömät ovat ”työllistyneet” johonkin työtoimintaan työttömien pajalle, mikä valitettavasti ei ole oikeaa työllistymistä. En halua moittia tällaisia henkilöitä, ja heillekin on jossain paikkansa, MUTTA tavallinen tyypillinen työtön ei ole sellainen. Jostain syystä halutaan kuitenkin antaa mielikuva, että työttömyys johtuu näistä seikoista. Työtön työnhakija voi olla - ja yleensä onkin - hoikka, siististi pukeutunut, normaaliälyinen, mielenterveysongelmaton jne.  Kuitenkaan näitä tavallisia työttömiä ei juuri koskaan ole esillä mediassa. Miksi ei?

Kelan tilastot ovat lahjomattomia: työttömyys - hetkellinen tai pitkäkestoinen -voi osua niin herran, rouvan kuin narrinkin kohdalle.
Silti osa poliitikoista puhuu työttömyydestä ikään kuin asiassa olisi jotain epäilyttävää, ikään kuin valtion pitäisi holhota tai valvoa työtöntä.”
 https://www.iltalehti.fi/politiikka/Tätäet tiennyt työttömyydestä

Työttömien joukko on hyvin moninainen, ja tilastojen mukaan työttömyys koskettaa lähes kaikkia ammattiryhmiä, koulutustasoja ja ikäluokkia. Silti helposti ajatellaan, että kaikki työttömät ovat samanlaisia: jollain tapaa syrjäytyneitä, sairastuneita, päihdeongelmaisia- tai vähintäänkin aikaansaamattomia.

"Tulokset osoittavat, että työttömät eivät ole samanlaisia, vaan monien tutkimustulosten valossa varsin heterogeeninen ryhmä. Näin ollen kaikille työttömille eivät sovi samat aktivointitoimet"

"Työttömistä uutisoiminen vaikuttaa siihen, miten ajattelemme heistä. Peräänkuulutan monipuolista journalismia"

Työttömiin yhdistetyt negatiiviset määreet helpottavat oikeuttamaan työttömien aseman heikentämistä. *Reppanoiden lisäksi työttömiä kuvataan usein katkeroituneina valittajina, jotka keskittyvät lähinnä kitisemään esimerkiksi Internetin keskustelupalstoilla ja omissa Facebook-ryhmissään.”
”Yksityisen elämänhallinnan epäily kuuluu työttömyyspuheeseen. Lehtien palstoilla voidaan esimerkiksi kauhistella työttömien syrjäytymistä tai huonoja, epäterveellisiä elämäntapavalintoja. ”


Tässä esim. pitkäaikaistyötön suunnilleen ikäiseni nainen, joka ei voisi olla kaikin tavoin erilaisempi kuin minä:

Työpaikattomat ovat siis yksilöitä eivätkä samaan muottiin mahtuvia stereotyyppisiä kliseitä!




7 kommenttia:

  1. Olen hieman eri mieltä. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on jollakin tapaa ainakin yhtä noista. Puhun nyt nimenomaan pitkäaikaistyöttömistä, kaikista työttömistä suurin osa lienee normaaleja.

    Olin aikonani kolmannella sektorilla palkkatuella ja siellä miltei kaikilla oli jokin ongelma mutta siitä huolimatta he suoriutuivat siitä työstä sekä myöhemmistä ja edellisistä hommistaan ihan normaalista. Eivät hekään tarvitse mitään "aktivointia" vaan palkallista työtä johon pystyvät mahdollisista rajoitteistaan huolimatta.

    Itselleni osuu muutama noista (hitaallakäyvä en tunnusta olevani, muutama liikakilo kyllä löytyy mutta vain muutama) enkä siltikän tarvitse aktivointia vaan palkallista ja pitkökestoista työtä jolla voin rakentaa elämääni. Mielenterveysongelmat vaivaavat yhtälailla työllisiä kuin työttömiä samoin kuin syövät. Olisi muuten mielenkiintoista nähdä uutisointi jossa työttömien väitettäisiin oleva syöpäsairaita tai vaikka ms-tautisia enemmän kuin työlliset.

    Työllistämisestä puhuminen silloin kun palkkaa ei makseta pitäisi olla suorastaan rikollista vääärän tiedon levittämistä ja seurauksena kuuluisi olla vähintään sakkoja. Näin toimittajille muodostuisi motivaatiota opiskella kirjoittamiensa juttujen termistöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielekäs ja omille kyvyille sopiva palkallinen työ on se, jota useimmat pitkäaikaistyöttömätkin kaipaavat ja tarvitsevat. Tämän toteutuminen on valitettavan epätodennäköistä.

      Poista
  2. työmarkkinatuen korotus olisi paikallaan...liian pieni siihen nähden että ruokakin on kallistunut :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa on tainnut laskea muutamia euroja viimeisen kymmenen vuoden aikana. Joskus näin sellaisen taulokon mistä tuo kävi ilmi mutta nyt en sitä löydä.

      Samaan aikaan toimeentulotuki on noussut vuosittain. On vain ajan kysymys milloin verojenjälkeinen työmarkkinatuki on pienempi kuin viimesijainen etuus eli toimeentulotuki.

      Poista
    2. Mikä olikaan ongelma? Mikäli työmarkkinatukea saavan tulot jäävät alle toimeentulotuen miniminormin, niin henkilö/talous saa erotuksen toimeentulotukena.

      Tietenkin työmarkkinatukea pitäisi nostaa, koska se on aivan liian pieni elinkustannuksiin suhteutettuna. En usko, että misään vaiheessa työmarkkinatukea nostetaan niin paljon, että työmarkkinatuella saavuttaisi toimeentulotuen miniminormin ylittävän elintason.

      Ellei asu todella edullisessa asunnossa, niin valtaosa työmarkkinatukea saavista yksinasuvista joutuu hakemaan toimeentulotukea, jotta saa katettua asumiskustannukset.

      Toimeentulotuen vuosittainen nouseminen taitaa olla yhtä maltillista/merkityksetöntä kuin on ollut työmarkkinatuenkin nosto eli joka vuosi pitää keksiä uusia säästökohteita.

      Pelkästään työmarkkinatuen määrän nosto vaikuttaa vain niiden henkilöiden kohdalla, joilla on puoliso tai omaisuutta, jolloin oikeutta/tarvetta toimeentulotukeen ei jää.

      Poista
    3. Ongelma on ne vuokralla asuvat jotka eivät jostain syystä ole oikeutettuja toimeentulotukeen tai eivät halua hakea sitä "koska omillaan on pärjättävä". Tai tilillä on muutamia satasia ja niitä pantataan vuosikausia jolloin tukeen ei tule oikeutta tai ei vain haluta avata tilitietoja. Näitä löytyy vanhemmista ikäluokista joille toimeentulotuki on nimenomaan viimesijainen ja sossupummeille, alkoholisteille jne. kuuluva etuus. Sitten säästetään esim. terveydenhuollosta koska siihen ei yksinkertaisesti ole varaa jos käteen jää vuokran jälkeen vaikkapa 300e ja tämä kostautuu lopulta. Olen tietoinen että jokainen yksin vuokralla asuva jää alle toimeentulotuen normin.

      Ongelmana on myös se että toimeentulotuki on kaikista aikaavievin etuus eli lisäkuluja tulee. Ongelmana on myös se että euromääräisesti työmarkkinatuki on laskenut joitakin euroja viime vuosina puhumattakaan mitä se ostovoimalle on käynyt.

      Itse pidän myös ajatusta että joku "putoaa" toimeentulotuelle kummallisena koska tuo tuntuu jokatapauksessa olevan maksimi mitä voit saada. Jos saat ansiosidonnaista niin asumistuki tippuu jolloin ollaan taas toimeentulotukea hakemassa. Hölmöläisen hommaa koko Suomen tukisysteemi.

      Poista
    4. Kyllä työmarkkinatuen korotus olisi erittäin tarpeellista - se ei vain poliitikkoja yhtään kiinnosta!

      Tukiviidakkoa olisi aiheellista selkiyttää ja yksinkertaistaa, mutta siihenkään ei taida olla kiinnostusta kenelläkään...

      Poista