perjantai 31. joulukuuta 2021

Epävarmuus, ulkopuolisuus, väliaikaisuus…

Epävarmuus: Työttömänä on melko varmaa se, ettei enää työllisty tai jos työllistyy, se on erittäin vaikeaa. Pätkätyöläisenä on epätietoisuus töiden jatkosta, mutta toisaalta on tieto siitä, että työt ovat välillä katkolla. Tälläkin kertaa oli hilkulla, että jotain jatkoa sain.

Ulkopuolisuus: Kun työpätkät sijaitsevat eri yksiköissä ja vaihtuvat usein, ei ole koskaan aidosti joukossa mukana, vaikka yrittäisikin omalta osaltaan osallistua esim. aamukahville muiden mukana. Lopulta kuitenkin käy aina selväksi, ettei todellakaan ole osa vakiporukkaa. Tuntuu myös siltä, että on ”aina” lähdössä jostain paikasta ja menossa seuraavaan, kunnes ei enää ole seuraavaa paikkaa tarjolla…

Väliaikaisuus: ”Väliaikaista kaikki on vaan.”
Minun tapauksessani väliaikaista on työssäkäynti, koska vakipaikkaa en enää tule saamaan. Kilpailu on kovaksi havaittu ja mahdollisuuteni siinä menestymiseen eivät ole erityisen hyvät.

”Tämä vuosi, joitain suosi, enemmän…”

Varsinkin työttömyysvuosina on aivan aiheellisesti tuntunut siltä, että ”kaikilla muilla” on parempi menestys ja onni työnhaussa ja työhön valituksi tulemisessa. Samaa tuntemusta valitettavasti minulla on edelleen, koska vuosi 2021 ei suosinut minua ns. vakipaikan saamisessa - yrityksestä huolimatta.

Hyvää on kuitenkin se, että nyt on jo toinen vuodenvaihde, jolloin minulla on seuraavalle vuodelle töitä tiedossa (ainakin puoleksi vuodeksi).


lauantai 18. joulukuuta 2021

Työttömyys ei lähde sen kokeneesta

 Työttömyys ei lähde kokonaan entisestä työpaikattomasta, tällä hetkellä työllisestä, vaikka työttömyys on toistaiseksi lähtenyt. Siinäpä onkin yksi syy, miksi entinen työpaikaton samaistuu edelleen enemmän työttömiin kuin työssäkäyviin, se syy on määräaikaiset työt.

Työttömyysvuodet eivät koskaan unohdu, ne ovat aukot CV:ssä ja haavat sielussa, jotka pysyvät. Aina vain tunnen itseni huonommaksi ja osattomammaksi verrattuna heihin, jotka ovat olleet koko työikänsä töissä vakituisissa työpaikoissa eikä tämä asia tule miksikään muuttumaan – valitettavasti. Ajattelen, että kaikilla muilla on aukoton työhistoria ja vakituiset työpaikat. Suomalaisten keskiansio on muka(?) 46 000 € vuodessa, mutta kenellä noin hyvä palkka on? Varmaan sitten kaikilla muilla paitsi minulla? Toki ymmärrän keskiansion tarkoittavan sitä, että on pienempiä ja isompia palkkoja ja jollakin (eli minulla) täytyy olla se pienempi palkka.

Onneksi olen kaikesta huolimatta saanut olla töissä jo runsaan vuoden ja olen kuitenkin hieman vähemmän sivullinen noihin vakituisen työpaikan ja työn sankareihin verrattuna.