maanantai 28. kesäkuuta 2021

Oikeaa lomailua

Pitkästä aikaa minulla on ollut aivan oikea kesäloma, jollainen oli viimeksi vuonna 2008. (Minulla oli joitakin lomapäiviä myös vuonna 2016, mutta ne pidin pois työsuhteen päätteeksi. ) Tarkoitan oikealla lomalla lomaa, jonka jälkeen palataan työpaikalle, mikä siis edellyttää, että työpaikka on olemassa. Työmarkkinatuen varassa ”lomailu” ei todellakaan ole oikeaa lomaa. Tämä kahden viikon lomani on ollut erittäin ansaittu ja rentouttava. Kotimaan matkailua on tullut harrastettua ja pienimuotoinen maisemanvaihto oli todella tarpeeseen. Loma tuntuu lomalta, kun lähtee pois kotiympyröistä vähäksi aikaa.

Koko vuoden 2020 olimme kotosalla muutamaa kotimaan päiväreissua lukuun ottamatta.  Lentokoneeseen minun ei ole enää edes tehnyt mieli koronapandemian alettua, eikä tee vieläkään. Nyt kun sää suosii Suomessa harvinaisella, jopa liiallisella, kuumuudella ei ole tarvetta matkustaa muualle. Pääasia on, että aurinko paistaa! Suomesta löytyy todella upeita paikkoja: kauniita järvimaisemia, ihania kahviloita sekä hyviä ravintoloita. Saimaan ja Punkaharjun seutu on aivan upea. Savonlinna on hieno kesäkaupunki, joten ei tosiaan kannata mennä järveä edemmäs kalaan. Kaiken kruunaa se, että saan tällä hetkellä palkkaa, jolloin on oikeasti rahaa matkustaa ja nauttia kaikesta tarjonnasta.

Onnistuneen ja oikean loman edellytykset ovat siis tiivistettynä: kesto ainakin kaksi viikkoa, pois kotiympyröistä joksikin aikaa sekä se tärkeä seikka, että työpaikka on odottamassa loman jälkeen. Toisaalta jatkaisin nyt mieluummin lomailua ja menisin elokuussa vakituiseen työhön, sen sijaan menen kesäsijaiseksi ja jään hyvin todennäköisesti elokuussa jälleen työpaikkaa vaille. Sellaista on, kun ei ole valinnanvaraa.



torstai 17. kesäkuuta 2021

Ikääntymässä

Olen saavuttanut 55 ikävuoden kriittisen rajan, eli olen nyt ”ikääntyvä/-nyt /konkari” jne. En tunne itseäni päivääkään vanhemmaksi kuin 55, tai itse asiassa tunnen itseni nuoremmaksi J. Terveydestäni saan olla todella kiitollinen, koska mitään sairautta minulla ei ole tähän ikään mennessä todettu. Työelämän ja -uran suhteen minulla on mennyt huonommin, etten sanoisi todella surkeasti. Olen siinä tilanteessa, että minun pitäisi saada olla vielä ainakin 7 tai mielellään 10 vuotta työelämässä, eikä sellaisesta ole mitään tietoa. Jos minulla nyt olisi takana 30 vuoden työura, voisin vaikka jäädäkin pois töistä, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Sellaista tilannetta ei kuitenkaan ole, joten…

Tuoreimman pitkäaikaistyöpaikattomuuteni jälkeen olen kohta raapinut kokoon noin vuoden työpaikallisena. Kovin on vaatimatonta ja pienistä palasista sekä pienestä palkasta leipäni kasattu! Suorastaan pelottavaa on, jos näitäkään työpätkiä en olisi saanut.

55 vuotta ja 55000 km

”Sitten seuraa otos julma
Keski-ikään tulokulma* näyttää liian jyrkältä
Ja sut voi ylipyyhkäistä
On tulokkaiden karsina ja sopimukset katkolla”

Samuli Putro: Elämä on juhla

*Olen myöhäiskeski-ikäinen, koska jo 35-vuotias on varhaiskeski-ikäinen. Keski-ikä merkitsee sitä, ettei ole enää nuori eikä vielä vanha, joten mitään negatiivista se ei tarkoita. Lisäksi herää kysymys, kannattaako käyttää "ikääntyneet työntekijät" –termiä, koska kyse on työikäisistä, joilla on noin 10  vuotta eläkeikään.