maanantai 29. joulukuuta 2014

Työn ohessa tutkintoon?

Oppilaitos (työttömien ja maahanmuuttajien koulutuksella rahastava), jossa olen parhaillaan typo-koulutuksessa, mainostaa tienvarressa ”Työn ohessa tutkintoon”. Tästä herää monenlaisia muunnelmia työttömän mielessä, koska hänellä ei ole työpaikkaa, jossa mahdollisesti suorittaisi työnsä ohella jonkin tutkinnon. Todellisuudessa tämä slogan kuuluukin: ”Työttömyyden ohessa tutkintoon” ja/ tai ”Tutkinnon ohessa (palkattomasti) työssäoppimaan” ja mahdollisesti suoritetun tutkinnon jälkeen jälleen työttömäksi…! Hienolta voidaan saada asioita kuulostamaan, mutta totuus on usein valitettavan toisenlainen. Kauniit puheet ja todellisuus eivät kohtaa.


Olen muuten suorittanut yrittäjän ammattitutkinnon kymmenen vuotta sitten. Päivääkään en ole yrittäjänä toiminut. Yrittäjän ammattitutkinnon suorittamisessa ei onneksi tarvinnut - eikä ollut mahdollistakaan - mennä työssäoppimaan, koska yrittäjän työssäoppimispaikka on hieman hankala järjestää. Työssäoppimispaikasta puheen ollen, minun pitäisi vielä löytää sellainen. Paikan tulisi mielellään olla edes jollain tavalla kiinnostava, että siellä jaksaisi muutaman kuukauden palkatta viettää. Taloudellisesti mennään joka tapauksessa miinuksen puolella ja paljon! Työttömällä kuitenkaan ei ole varaa valita eikä vaatia mitään.

maanantai 22. joulukuuta 2014

Joululahjatoiveita ja valittuihin kuulumista



Joka vuosi minulla on salaisena joululahjatoiveena ollut työpaikan saaminen, mutta työpaikkaa en valitettavasti voi sillä tavalla saada. Minulla on muitakin sellaisia joululahjatoiveita, jotka on mahdoton toteuttaa… Ne ovat siis aineettomia toiveita, joista eräänkin toteutuminen vaatisi suorastaan ihmeen, eikä ihmeitä tunnetusti tapahdu. Toki työllistymiseni vaatii myös eräänlaisen ihmeen, mutta huomattavasti pienemmän. Mitään tavaraa en tarvitse, mutta ehkäpä jonkin lahjakortin hemmotteluhoitoon voisin mielelläni saada joululahjaksi.

Ei mutta, minähän kuulun ”harvoihin ja valittuihin”! Siinäpä joululahjaa kerrakseen! Nyt alkaa tosin hieman epäilyttää tuo koulutukseemme ilmoitettu hakijamäärä, koska lehtijutun työvoimakoulutuksessa ilmoitetaan täsmälleen sama määrä. Sattumaa, vai onko tuo 232 joku hihasta vedetty luku? Eikä tuo joka toisen työllistyminenkään (omien kokemusteni ja tietojeni mukaan) aivan paikkaansa pidä…



sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Työttömyyskiireettömyys ja stressi


(Vrt. työkiire ja stressi)

Työttömyyden yhteydessä ei suinkaan voida puhua stressittömyydestä, vaikka joku niin saattaisi erehtyä kuvittelemaan. Ihmiset, jotka haluavat päteä, mainitsevat usein työkiireensä ja stressinsä. Tiedetään, heillä on työpaikka ja heidän työnsä on stressaamisen arvoista eli hyödyllistä(?), tärkeää ja merkityksellistä (ainakin heille itselleen). Millä me työttömät sitten voisimme päteä? No, mehän voimme toki päteä työttömyysstressillä! Vaikka työttömällä kiireitä ei liiemmin ole, stressiä on sitäkin enemmän. Stressiä siitä, ettei ole rahaa, stressiä siitä, ettei saa nyt eikä tulevaisuudessakaan minkäänlaista työpaikkaa edes vähäksi aikaa ja stressiä siitä, että oma tilanne menee koko ajan huonommaksi Tavalliset työstressit eivät ole mitään työttömyysstressiin verrattuna, jos minulta kysytään (mutta eihän minulta koskaan mitään kysytä). Vastaan siitä huolimatta. 

On paljon työtehtäviä, joiden lopettamista ei edes kukaan huomaisi, joten kannattaako sellaisesta työstä stressata? En arvosta lainkaan esim. jonkun myyntitykin pätemistä työkiireellään ja stressillään. Tiedän toki ettei ilman myyntiä ”talous kukoista” eikä synny uusia työpaikkoja. Minä siitä huolimatta ja joka tapauksessa arvostan ns. tuottamattomien eli oikeasti tärkeiden alojen henkilöstöä ja heidän oikeaa (eikä tekemällä tehtyä) kiirettään ja stressiään. 

Kummasta kärsit mieluummin; työstressistä vai työttömyysstressistä?