Mielensäpahoittaja täällä taas

On ehkä hyvä, etten aiemmin onnistunut saamaan yhtään vuorotteluvapaan sijaisuutta.  Nyt on nimittäin päässyt käymään niin, että minä en ole yhtään mitään tähän vuorotteluvapaalla olevan henkilöön verrattuna! Minusta ei ilmeisesti ole lähes mitään hyötyä töissä, koska tämä henkilö on (ollut) suorastaan korvaamaton.  Oikeasti kukaan ei ole korvaamaton, ja eläkkeelle jäänti on kuitenkin sillä ”korvaamattomallakin” edessä.

Ehkä olen vain turhasta mielenipahoittaja, mutta tällainen vertailu ja dissaaminen on todella epäreilua, varsinkin kun mainittu henkilö on ollut työssään 30 vuotta. Minun vikani tai ongelmani ei myöskään ole aliresursointi, sairauslomat (koronan vuoksi) tai muut jatkuvasti pyörivät lomat. Olen joutunut monella tapaa ikävään paikkaan ja asemaan, enkä olisi ottanut tätä työtä, jos olisin tiennyt tämän etukäteen.

Ihmettelen kovasti, eikö minusta todella ole mitään positiivista sanottavaa? Esimies töksäytti ns. palautteensa ilman mitään psykologista taitoa, kuten hampurilaistekniikkaa, jossa sanotaan ensin positiivista asiaa ja ikään kuin välissä negatiivinen asia ja sitten taas jotain positiivista. Onkohan vika vain ja ainoastaan minussa vai olisiko kuka tahansa ollut samanlainen pettymys?

Ensimmäistä kertaa minun tekisi mieleni jäädä saikuttelemaan tai jättää koko leikki kesken.  Minulla on lisäksi pelko persiissä siitä, etten saa tästä paikasta suosituksia enkä tämän jälkeen enää alalta muita töitä. Aiemmissa paikoissa ei kukaan valittanut eikä vertaillut mitään ja sain hyvää palautetta, mutta nyt kaikki on jotenkin kääntynyt päälaelleen.

Valittajat töissä

On suorastaan tragikoomista kuunnella töissä sellaisten henkilöiden valitusta, jotka pitävät työpaikkaansa itsestään selvänä ja ovat olleet siellä jopa muutaman vuosikymmenen. Esimerkkinä noin neljäkymppinen henkilö, joka on ollut samassa työssä jo 20 vuotta. Hän uhosi vaihtavansa työpaikkaa, kun saa vain niin vähän kuin 50 € ePassiin yms. valtavia epäkohtia.

No, minä voin kyllä erittäin mielelläni astua hänen paikalleen eläkeikääni asti ja olen oikein iloinen tuosta ePassin summasta, koska aikaisemmissa työpaikoissani en ole saanut juuri mitään etuja - tai sitten olen ollut työpaikattomana, jolloin ei todellakaan ole vastaavia bonuksia tarjolla! Nytkään en tiedä, olisinko tällä hetkellä missään töissä ilman tätä vuorotteluvapaan sijaisuutta.

Kun olen itse täysin eri lähtökohdista ja erilaisella taustalla työpaikassani (ja todella vaikeasti sinne päässeenä), en voi kuin ihmetellä kaikista asioista valittamista ja haihattelua työpaikan vaihdosta. Jään odottamaan mielenkiinnolla minne ko. henkilö vaihtaa… Kovin itsevarmoja tuntuvat nämä nk. milleniaalit olevan.