keskiviikko 28. elokuuta 2019

Näin selviät unelmien romuttumisesta


”Työ- ja opiskelupaikat ovat välillä kiven alla. Kun unelma sortuu, on viisasta armahtaa itseään ja keksiä muuta mielekästä tekemistä.”


   5 TAPAA KESTÄÄ PETTYMYKSIÄ

1 OTA ETÄISYYTTÄ ASIAAN.
Pysähdy pohtimaan vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Keskity ennemmin toimimiseen ja ongelman ratkaisemiseen kuin murehtimiseen.

2 TUNNISTA OMAT VAHVUUTESI.
Muistuta mieleen, missä sinä olet hyvä ja milloin olet onnistunut. Miten toimit silloin? Auttaisiko se tässäkin tilanteessa?

3 OLE ARMOLLINEN ITSELLESI.
Kysy itseltäsi välillä, vaaditko liikaa. Hyväksy se, ettei kaikki mene kuten haluaisit.

4 KEKSI MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ.
Sen sijaan, että murehdit epäonnistumista yhdellä elämän osa-alueella, yritä hankkia onnistumisen kokemuksia joltain toiselta.

5 PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI.
Syö ja nuku hyvin, harrasta liikuntaa ja koeta palautua töistä. Jos stressiä, muutoksia tai pettymyksiä tuntuu olevan liikaa, hae apua ammattilaiselta.


1 Ota etäisyyttä asiaan.
Työpaikattomuuteen on vaikea ottaa etäisyyttä, koska se on jatkuvasti läsnä rahattomuuden muodossa ja siten, että en ole missään töissä vaan ”aina” kotona.

2 Tunnista omat vahvuutesi.
Tunnen omat vahvuuteni, mutta en osaa vakuuttaa ketään niihin liittyen. Viimeksi onnistuessani työllistymisessä, toimin samalla tavalla kuin aina työpaikkaa hakiessani olen toiminut. Se ei vain enää tuota tulosta.

3 Ole armollinen itsellesi.
Selvästikin aivan tavallisen, kohtuupalkkaisen työpaikan saaminen on ”liikaa vaadittu”?!

4 Keksi mielekästä tekemistä.
Tässä ei ole varsinaisesti ongelmaa, mutta mielekäs tekeminen usein maksaa - tai ei ainakaan tuo palkkaa/ lisää rahaa.

5 Pidä huolta itsestäsi.
Syön ja nukun hyvin, harrastan liikuntaa ja koetan palautua työpaikattomuudesta, mutta pettymyksiä tuntuu olevan liikaa. Sellaista ”ammattilaista” ei ole joka pystyisi auttamaan minua työllistymisessä.


perjantai 23. elokuuta 2019

Hevonpaskatöistä taas


”Hevonpaskaduuni on työ, jonka tekijä ajattelee salaa ettei kyseistä työtä tarvitsisi olla olemassa.” 
 
Antropologi David Graeber antaa ehkä hieman yllättävän vastauksen, kun The Economist kysyy häneltä, mikä on paskaduuni. Graeber vastaa, etteivät paskaduunit ole palveluammatteja, vaan pikemminkin toimisto-, hallinto- ja johtotehtäviä. Graeber on kirjoittanut aiheesta kirjan nimeltä Bullshit Jobs: A Theory.

Graeberin mukaan jopa 37–40 prosenttia työntekijöistä ajattelee, ettei heidän tekemällään työllään ole merkitystä. Heidän mielestään se, että heidän työnsä tai koko toimialansa katoaisi, ei muuttaisi mitään. Ja tämä tekee duunista Graeberin määritelmän perusteella paskaduunin.  Luku perustuu kyselytutkimukseen ja kertoo työntekijöiden omasta kokemuksesta. Graeberin mukaan yhä useammat ihmiset haluavat tehdä työtä, jolla on merkitys. Moni haluaa tehdä työtä, joka vie maailmaa eteenpäin. Mutta vain harva ihminen on niin onnekas, että voi yhdistää merkityksellisen työn ja hyvän palkan.

Graeberin mukaan nykyajan työntekijöillä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa:
  1. Valitset merkityksettömän hevonpaskaduunin, josta saa hyvää palkkaa ja rahat riittävät elämiseen.
  2. Valitset merkityksellisen työn, josta maksetaan huonosti.

Hyvän palkan ”valitsevat” pystyvät elättämään perheensä, mutta muuta tyydytystä työstä ei välttämättä sitten saakaan. Merkityksellinen työ taas voi tarjota sisältöä elämään, mutta se ei välttämättä takaa taloudellista turvaa. The Economistin haastattelussa Graeber pohtii myös sitä, millaista luovuutta syntyisi, jos kaikki tämä aika vapautettaisiin johonkin muuhun tekemiseen.



Valitettavasti tämä ei kuitenkaan ole valintakysymys, koska usein ei ole mahdollisuutta valita yhtään mitään! Kolmas vaihtoehto on ”valita” merkityksetön työ, josta maksetaan huonosti (tai hakea sellaista saamatta työpaikkaa…)

David Graeber kehottaa miettimään, huomaisiko joku, jos et olisi töissä. Tällä mittarilla koulun ruokalan henkilökunta tai jäteauton kuljettaja ovat tärkeämpiä kuin sijoitustuotteiden suunnittelija.

”Vallitsee lähes käänteinen suhde sen välillä, kuinka paljon työ hyödyttää suoraan toisia, ja kuinka paljon siitä saa palkkaa.”

Graeberin mukaan tämä epäkohta on ollut omiaan ruokkimaan suorittavan työn tekijöiden kiukkua ja sitä kautta oikeistopopulismin nousua. Palkkaan ei vaikuta kovin paljoa se, tuottaako työ yhteiskunnalle lisäarvoa.

Suuripalkkaisista hevonpaskatöistä on paljon esimerkkejä:
  • eräs menninkäistä muistuttava tyyppi, jonka elämäntehtävänä on vihapuhe työttömiä kohtaan
  • EU-virat, joissa pyöritetään turhaa byrokratiaa suurella palkalla ja huikeilla eduilla
  • Sitran yliasiamies
  • EK:n tehtävät
  • kaikenlaiset pörssianalyytikot, sijoitusasiantuntijat tms.
  • entisille poliitikoille järjestetyt pakastevirat jne. jne.

Näissä ”ansiot” eli ”palkkiot” lähtevät viidestä tonnista, mutta työpaikattoman viisisatanen on se, mikä kovasti tuntuu hiertävän kaikkia…

keskiviikko 14. elokuuta 2019

Musertaako työttömyys?

Kyllä. Työttömyys musertaa, nujertaa ja nöyryyttää. Mitkään sanat eivät koskaan riitä kuvailemaan miltä työpaikattomuus, rahattomuus, kelpaamattomuus ja ulkopuolisuus todella tuntuvat. Työpaikattomuus ottaa kovemmalle kuin kukaan voi ikinä kuvitella. Viitisen sataa euroa kuukaudessa ”tuloja” on äärimmäisen nöyryyttävää.

Tämän lisäksi joutuu kuulemaan ja lukemaan jatkuvaa valitusta siitä, kuinka ”laiskat työttömät” ”makaavat sohvalla” ja ”nauttivat huikeita” tukia ja korvauksia. Saisipa näin ajattelevien paksuun kalloon taottua totuuden siitä, millaista työpaikattomana - kaikkea muuta kuin vapaaehtoisesti - oleminen on!

Työttömyys on olemista pohjalla. Se vaikuttaa:

  • Elintasoon
  • Elämäntapaan ja “mukavuustasoon”
  • Hyvinvointiin ja terveyteen
  • Ihmissuhteisiin
  • Talouteen (todellakin!)


”Tunnet epäonnistuneesiAltistut masennukselle, ahdistukselle ja stressille, jolloin ei jää energiaa työnhakuun. Tunnet painetta työnhakuun ja syyllisyyden tunteita, jos et hae töitä koko ajan.
Taloudellinen tilanteesi on surkea ja on jatkuva huoli selviytymisestä.
Pelko ja epävarmuus toimeentulosta nyt ja tulevaisuudessa jäytää.”
https://serenityamidstfrustration.wordpress.com/2018/10/23/is-being-unemployed-ruining-you/

Särkyneitä unelmia
Lisääntyviä taloudellisia huolia
Petettyjä odotuksia
Paljon pettymyksiä
Jatkuvia hylkäämisiä
Useita huomiotta jättämisiä (työpaikan haussa)

https://serenityamidstfrustration.wordpress.com/2015/06/24/unemployed-tip/

Työttömyys musertaa: "En odota elämältä enää mitään" - Iltalehti


maanantai 5. elokuuta 2019

Perinteinen töihinpalaamattomuuskirjoitus


Hyvin monet etuoikeutetut, joilla on työpaikka, palaavat tänään kesälomalta töihin. Jälleen on siis tullut aika kirjoittaa ns. lomalta - tai ainakin kesänvietosta - töihinpalaamattomuudesta. Ainakin seuraavanlaisia tuntemuksia siitä aiheutuu:
Töihinpalaamattomuusahdistus: Ei ole työpaikkaa, jonne palata ”kesälomalta” (eihän sitä lomaakaan varsinaisesti ollut)
Työttömyydestäpalaamattomuusahdistus: Työttömyys ei pääty koskaan…
Lomaltapalaamattomuusahdistus tai oikeammin lomattomuudestapalaamattomuusahdistus, koska ei ole ollut lomaa eikä lomattomuudesta voi palata minnekään.

Näitä kirjoituksia on vuosien varrella kertynyt useita:
Vuonna 2015 olin menossa palkkatukityöhön, joten silloin ei ollut aihetta kirjoittaa alkamattomuudesta tai palaamattomuudesta.

Olkaa siis tyytyväisiä te, jotka saatte töissä olla! Minulla ei töitä ole eikä näillä näkymin enää tule olemaankaan. Työssä ollessani joskus kuvittelin olevani siellä eläkeikään asti, mutta enpä olisi pahemmin voinut erehtyä; ”ihan” niin eivät asiat sujuneet…