maanantai 28. marraskuuta 2016

53-vuotias sai työpaikan

Yli viisikymppinen on onnistunut työllistymään ja se on uutisoinnin arvoinen asia.
  •          hän on ollut johtavassa asemassa
  •          on myös ”kokenut markkinoinnin ja viestinnän ammattilainen

    Itse en ole koskaan ollut johtavassa asemassa, enkä valitettavasti myöskään ole kokenut ammattilainen millään alalla.  Sellaiseksi olisin toki mielelläni tullut, loputtomien työttömyysvuosieni sijasta… Vielä ehkä ehtisin, jos saisin mahdollisuuden! Työttömyyden asiantuntijaksi olen näinä vuosina kehittynyt, mutta sillä ei taida olla erityistä painoarvoa työmarkkinoilla?
Artikkelissa mainittuja seikkoja:
"Ikä ei ole juttu"               (Itselle ei ole, mutta työnantajille yleensä on…)
150-250 hakijaa                 (Ihan tavallista nykyään.)
"Työnhaku on työtä"          (Niinkö?)
”Itsestä(än) on pidettävä huolta”  (Kyllä, ja niin myös pidän. Oliko vielä muita itsestäänselvyyksiä?)
"Sitkeys palkittiin uudella työllä"  (Hienoa, kunpa niin kävisi myös minulle! Oikeastaan niin jo kävikin, mutta työllistymiseni jäi valitettavan lyhytaikaiseksi L)

Toinen 50-vuotias sen sijaan ei ole saanut työpaikkaa:
Onko viisikymppinen juristi jo liian vanha töihin?


maanantai 21. marraskuuta 2016

Työttömän etujen heikennyksistä

HS keräsi yhteen hallituksen kymmenet päätökset, joilla se yrittää saada kansalaiset tekemään lisää töitä. Hallitus muun muassa lyhentää ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa ja heikentää työntekijän oikeuksia.


Vai niin, että ”saadaan kansalaiset tekemään lisää töitä”? Kun saisi työnantajat palkkamaan lisää (työttömiä) kansalaisia! Uudenkaupungin autotehtaalle eivät valitettavasti kaikki Suomen työpaikkaa vailla olevat työllisty…

Yle on kysynyt työttömiltä mikä heidän mielestään on syynä työttömyyteensä:


Oma näkemykseni osuu tuohon ”Työpaikoista kilpailee liian moni” – kohtaan sekä mahdollisesti ”Taitoni (ei tarpeeksi työkokemusta) tai muodollinen pätevyyteni (ikä!) eivät vastaa vaatimuksia”. Mainitsemiini seikkoihin eivät työttömien korvauksen saamisen heikennykset vaikuta millään tavalla. Etujen saamisen ehtoja kiristämällä pakotetaan työttömiä myös huonoilla ehdoilla töihin, jos nyt edes sellaisiakaan töitä niin valtavasti kaikille työttömille on ”tarjolla”. 

Saattaa olla niin ettei joku ”ota työtä vastaan” tai ”mene töihin” huonoilla työehdoilla, pienellä palkalla, kauas kotoa tai lyhyelle työpätkälle, mihin on mielestäni myös joissakin tapauksissa oikeus, jos on oikeasti surkeat työehdot (esim. nollatuntisopimus) tai sellainen palkka, jolla ei todellakaan tule toimeen… Mielestäni kuitenkin palkka on yleisesti parempi vaihtoehto kuin työttömyyskorvaus, eli palkkaa ja työttömyyskorvausta on turha vertailla erityisesti silloin, kun henkilö saa ylisuurta ansiosidonnaista päivärahaa. Ansiosidonnaisilla pitäisi ehdottomasti olla yläraja eli katto, jolloin sen kestoa ei välttämättä tarvitsisi lyhentää. Ylisuuriin ansiosidonnaisiin päivärahoihin sekä eläkkeisiin (erityisesti kansanedustajien ns., sopeutumiseläkkeisiin) tulisi puuttua kovilla otteilla, mutta eiväthän valtaapitävät suinkaan omia etujaan heikennä!

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Onko työttömyys työttömän oma ”vika”?

Hesarin mielipidekirjoituksesta 23.9.:

”SUURI joukko ihmisiä, hallitus mukaan lukien, tuntuu kuvittelevan, että työttömät ovat kotonaan passiivisesti makaavia työhaluttomia hylkiöitä.
Näitä hylkiöitä pitää kaikin keinoin ”aktivoida”, joten hallitus suunnittelee työttömien haastattelemista kolmen kuukauden välein.

Työttömän aktiivisuudeksi ei lasketa sitä, että hän etsii töitä satojentuhansien muiden työttömien kanssa alati vähenevien avoimien palkkatyöpaikkojen valikoimasta. Aktiivisuudeksi lasketaan sen sijaan se, että työtön saa töitä viideksi päiväksi kolmen kuukauden sisällä.”

[ ]

"Työttömyys ei ole työttömän syytä. Työttömän turha juoksuttaminen ja tukien leikkaaminen eli ostovoiman vähentäminen ei lisää työpaikkoja.”

”Tuotteistajan” vastine (olen aiemminkin kritisoinut tämän tyypin mielipiteitä tässä bloggauksessani):

”Tietenkin työttömyys on työttömän oma vika. Kenen muun vika se muka olisi? Pääministerin? Jumalan? Kohtalon? Vai hammaskeijun?”

Niin että onko työttömyys työttömän omaa syytä? Työtön ei laita tarpeeksi hakemuksia? Työtön ei perusta yritystä? Työtön ei innovoi? Työtön ei kouluttaudu lisää? Työtön ei mene konsulttien puheille (vaikka valtio maksaisi)? Työtön ei mene ilmaiseksi töihin ”näyttämään osaamistaan”? 

Useimpien työttömien mielestä työttömyys ei ole heidän oma syynsä tai ”vikansa”, kun taas sellaisten, joilla ei ole mitään mainittavaa kokemusta työttömyydestä on liiankin helppo syyllistää työttömiä. 


keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Kymmenen vuotta sitten

Kymmenen vuotta (+ 8 pv) sitten, Pyryn päivänä keskiviikkona 1.11.2006, aloitin ensimmäisen pitkän työttömyysjaksoni (noin 4,5 vuotta) jälkeen uudessa työpaikassa. Tämän vuoksi päivä jäi minulle erityisesti mieleen. Työmatkaa toiselle puolelle kaupunkia oli tuollaiset 25 km ja kyseisenä päivänä nimensä mukaisesti kauhea lumipyry ja - kaaos eli liikenne sekaisin. Pääsin kuin pääsinkin ongelmitta työpaikalle aloittamaan uudessa työssäni. Aamulla ei tosin ollut vielä tuollainen tilanne kuin kuvassa, mutta toisaalta pääsin ongelmitta myös töistä kotiin. Millaisia työ ja työpaikka olivat, onkin sitten ihan oma tarinansa – hyvin mielenkiintoinen kokemus…

Tuon päivän jälkeen olin yhteensä noin kaksi ja puoli vuotta (miinus 3 viikkoa) töissä. Ensin ma. virkasuhteessa 1 v 2 kk ja sen jälkeen pätkätyösuhteessa äitiysloman sijaisensijaisena 1 v ja 4 kk. Kuluneesta kymmenestä vuodesta jää jäljelle vielä 7 ja puoli vuotta, josta olin äskettäin töissä 10 kuukautta. Loput kuusi vuotta ja kahdeksan kuukautta olin joko työttömänä tai työvoimakoulutuksissa (noin vuoden ja kahdeksan kuukautta).  Viitenä vuotena en siten tehnyt juuri ”mitään” - paitsi välillä opiskelin avoimessa yliopistossa. Saa kymmenen vuotta noinkin kulumaan, mutta toisaalta mikä kiire tässä on elämäänsä ”kuluttaa”? Huomattavasti pitemmältä mennyt kymmenen vuotta on taatusti tuntunut työttömyyskausien aikana!

Voin vain kummastella sitä, miten työnhaku ja työpaikan saaminen on noista ajoista muuttunut. Tuohon aikaan saattoi vielä saada (mustavalkoiseen) lehti-ilmoitukseen vastaamalla kutsun työhaastatteluun – ja vieläpä työpaikan. Nykyisin harvat työpaikkailmoitukset lehdissä ovat vain värikkäitä mainoksia johtotason tehtävistä. Työpaikkailmoittelu toki on siirtynyt nettiin, mutta eipä niihinkään ilmoituksiin vastaamalla työpaikan saaminen edisty. 


Tampereen Paasikiventiellä näytti 1.11.2006 kello 14.45 tältä.

"Muistatko Pyryn päivän tasan kymmenen vuotta sitten 1.11.2006? Tampereelle ja Pirkanmaalle tuiskusi puolen metrin kinokset. Aurattavaa riitti yli viikoksi. Näsijärveltä tuiskutti lunta niin paljon, että Ylöjärven suuntaan ajavat autot jäivät jumiin Paasikiventielle. Hätäisimmät ajoivat Santalahdessa jopa väärällä kaistalla päästäkseen eteenpäin. "


torstai 3. marraskuuta 2016

Pakkoinfossa käyty

Nyt olen käynyt kuuntelemassa, kun yksityiset yritykset mainostivat palvelujaan työttömille. Kuulijoita oli arviolta viitisenkymmentä. Joukossa oli myös 30+ - ikäisiä, koska kohderyhmää oli yllättäen laajennettu. Työttömyyden kesto oli myös pidennetty 12 kuukauteen. Alkujaan kohderyhmänä piti olla 50 vuotta täyttäneet 3 – 6 kk työttömänä olleet.

Yksikään yritysten edustajista ei onnistunut vakuuttamaan minua niin, että olisin oitis ottanut palvelusetelin vastaan ja ilmoittautunut palveluntuottajalle. Haastattelusparraus, LinkedIn –profiilin tekeminen tai olemattomien piilotyöpaikkojen metsästys eivät ole aivan uusia ideoita, toki niitä on vaikea keksiä. Sparrausta ei tarvita jos ei ole työhaastattelua tiedossa ja LinkedIn –profiileja on jo niin paljon sellaisilla henkilöillä, joilla on sinne jotain laitettavaakin, joten minun ei sitä kannata tehdä. Mahdollisten piilotyöpaikkojen metsästys ”kontaktoimalla” työnantajia saa vain työnantajat hermostumaan, koska kyselijöitä taatusti on jo muutenkin riesaksi asti!

Jollakin näistä firmoista oli esittelydiassaan sitaatti (tietenkin!) tyytyväiseltä asiakkaalta, joka oli ”työllistynyt koulutustaan ja kokemustaan vastaavaan työpaikkaan”. Nyt pitäisi tietää työllistyneen henkilön ala, koulutus ja työkokemus sekä millä kriteereillä henkilö katsotaan työllistyneeksi. Onko kyseessä kokoaikainen vakituinen työsuhde vai 18 tuntia viikossa kuukauden tai kahden ajan?