”Koulutukseen liittyy lupaus sivistyksestä,
hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä. Koulutuksen lupaukset lunastetaan
työmarkkinoilla. Tutkintojen vaihtoarvo mitataan palkkatasolla ja työsuhteiden
laadulla. Väestön koulutususko on säilynyt elinvoimaisena oloissa, joissa uudet
sukupolvet ovat saaneet vanhempiaan korkeamman koulutuksen ja sijoittuneet
näitä parempiin asemiin yhteiskunnassa. On
paradoksaalista, että koulutusyhteiskunnassa koulutusta vastaavia töitä ei
riitä kaikille. Tutkintojen
inflaatio ja epävarma työllisyys koettelevat koulutususkoa..”
Minulla ei ole korkeampaa koulutusta kuin
vanhemmillani, mutta joka tapauksessa heillä oli paremmat asemat työelämässä
kuin minulla. Heillä oli lähes varmat työpaikat ja pitkä työura, josta he
jäivät eläkkeelle. Minulla sen sijaan ei ole lainkaan työuraa (ei enää myöskään
mahdollisuutta sellaista saada) eikä eläkkeestä tietoakaan.
”Yhteiskunta ei ehkä
tarvitsekaan kaikkien kouluttamiensa ihmisten työpanosta ainakaan niillä
aloilla, joille heidät on koulutettu. Koulutetun työvoiman kysyntä onkin
hiljalleen kääntynyt koulutuksen ylitarjonnaksi
erityisesti yliopistotasoisen koulutuksen osalta, josta kertoo muun muassa
merkittäviin mittoihin paisunut akateeminen työttömyys sekä se, että
korkeakoulutetun työvoiman hinta on ollut työmarkkinoilla enemmin laskussa kuin
nousussa.”
”Kun suomalaisilta akateemisen loppututkinnon suorittaneilta on
tiedusteltu heidän hankkimansa koulutuksen ja tekemänsä työn välistä suhdetta,
niin tyypillisesti kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttia vastaa, että
heillä on liikaa koulutusta suhteessa tekemäänsä työhön. Monet ihmiset ovat
siis ylikoulutettuja tehtäviinsä. Tässä valossa koulutus on ollut hukkainvestointi ainakin yksilötasolla, koska
vähempikin määrä koulutusta olisi aivan hyvin riittänyt vastaavan aseman
saavuttamiseen työelämässä.”
Äskettäin hävisin
työpaikan DI:lle eikä ko. työssä todellakaan mitään korkeakoulutaustaa olisi
vaadittu, mutta koska sellainen hakija oli tarjolla, toki hänet valittiin!
”Vähän
koulutusta omaavien osana on usein sinnitellä tilapäisten työsuhteiden
sekä toistuvaluonteisen työttömyyden muodostamien rikkinäisten työurien kanssa,
jotka tarjoavat usein heikosti toimeentuloa ja työsuhdeturvaa. Osalla
kouluttamattomista ihmisistä todellisena pelkona on putoaminen kokonaan
palkkatalouden ulkopuolelle sosiaalietuuksien varaan.”
https://ristipaine.wordpress.com/tag/koulutususko/
Minä olen ilmeisesti ”vähän koulutusta omaava” akateemisiin verrattuna? Ainakin alleviivattu kohta täsmää minuun. Toisaalta: Mihin yleensäkään tarvitaan koulutusta, jos kerran (joissakin tapauksissa) riittää että on ns. hyvä tyyppi relevantilla ja yhtenäisellä työhistorialla? Omalla kohdallani usko työllistymiseen lisäkouluttautumalla on mennyttä.
Minä olen ilmeisesti ”vähän koulutusta omaava” akateemisiin verrattuna? Ainakin alleviivattu kohta täsmää minuun. Toisaalta: Mihin yleensäkään tarvitaan koulutusta, jos kerran (joissakin tapauksissa) riittää että on ns. hyvä tyyppi relevantilla ja yhtenäisellä työhistorialla? Omalla kohdallani usko työllistymiseen lisäkouluttautumalla on mennyttä.