keskiviikko 18. elokuuta 2021

Ei jaksa kuunnella

Työpaikattomana ollessa ei jaksa yhtään kuunnella työssäkäyvien jatkuvaa puhetta töistään. Töissä ollessa puolestaan ei jaksaisi yhtään kuunnella puhetta eläkkeestä tai eläkkeellejäämissuunnitelmista. Silloin kun on itse täysin eri asemassa näiden puhujien kanssa, ovat heidän juttunsa todella rasittavaa kuunneltavaa.

Elokuun alussa kun väistämättä(?) jäin työpaikattomaksi, mietin tuleeko työttömyys kestämään 3 viikkoa, kolme kuukautta vai kolme vuotta tai jopa 10 viikkoa, 10 kuukautta tai 10 vuotta eläkeikään asti. Tällä kertaa se kesti 2 päivää, mutta entäpä sitten kun seuraavan kerran työsuhde on katkolla lokakuussa? Millään en enää haluaisi jäädä edes ansiosidonnaisen varaan, koska se on kohdallani pieni ja ne päivät, joilta päivärahaa saa, kuluvat hyvin nopeasti. Aikaisempien määräaikaisten työsuhteiden jälkeen työpaikattomaksi jäämisen kokemukseni on valitettavasti ollut sellainen, että työttömyys sitten jatkuu jatkumistaan. Joka kerta olen luonnollisesti ollut entistä vanhempi ja nyt kun olen jo 55-vuotias, ei tilanne jatkotyöllistymiseni suhteen erityisen lupaavalta näytä.

Myöskään en jaksa koskaan kuunnella harrastuksen yhteydessä puhetta töistä: työ sitä, työ tätä, töissä, töistä, töihin… Viime kevätkaudella, kun olin töissä, ei päästy ollenkaan harrastamaan liikuntaharrastusta koronarajoitusten vuoksi. Nyt jos en jatkossa taas ole töissä, joudun vastentahtoisesti kuu(nte)lemaan noita työpuheita, koska kuitenkaan en sen asian vuoksi liikuntaharrastusta haluaisi lopettaa. Raskasta noiden puheiden kuunteleminen kuitenkin jälleen tulee olemaan. Se on itse asiassa aina raskasta, vaikka olisin pätkätöissäkin, koska työpaikattoman identiteetti minulla on ja pysyy siitä huolimatta.


perjantai 13. elokuuta 2021

Työtönkin voi työllistyä?

Onpa ”armeliasta” rekrytoitsijoilta… (He ovat jumalasta seuraavia.)

Syy työttömyyteen on yleensä se, että kukaan ei ole ottanut töihin - hakemisesta ja mahdollisista työhaastatteluista huolimatta!

Seuraavassa rekrytoijien vastauksia kysymykseen:
Mitä ajatuksia hakijan työttömyys herättää?

Iltalehti.fi/työelämä

”Olen tehnyt rekrytointeja +5v, ja ei hakijan työttömyydestä voi vetää mitään johtopäätöksiä yleisellä tasolla. Elämässä voi kenelle tahansa tulla sairastumisia, organisaatiomuutoksia, omaishoitajuutta, uravaihdoksia, mitä tahansa. Tietyissä rekryissä työttömyys on jopa etu, koska työtön pystyy aloittamaan uudessa työssä nopeasti. Työttömyys tai työllisyys ei ole ratkaiseva tekijä rekrytoinnissa, mutta työkyky on tietty oltava.”                                                          

Kerrankin järjellinen kommentti!

”Tästä on tärkeää keskustella avoimesti ja selvittää työttömyyden syy.”

Syyt työttömyydelle on hyvä selvittää.”                                          Miksi?!

”Muutama kuukausi ei edes varsinaisesti kiinnitä huomiota. Jos on vuosi tai yli työttömyyttä, kuulisin mielelläni miten hakija on käyttänyt ajan tai miten hän on sen kokenut. Pidän hankalana kysyä asiasta, joten toivon hakijan kertovan siitä oma-aloitteisesti ettei tilanne jää yksiulotteisen oletukseni varaan.”        

Mitäpä luulisit, miten on kokenut ja mitä väliä sillä, miten on ajan käyttänyt?

”Suoraan sanottuna negatiivisia ajatuksia; onko hakijassa jotain "vikaa", kun ei ole työsuhteessa. Tunnistan kuitenkin itsessäni tämän ajatusvinouman, ja olen antanut mahdollisuuksia myös pitkäaikaistyöttömille. Haastattelussahan se varsinainen ensivaikutelma annetaan ja saadaan, jonka perusteella tehdään lopulliset valinnat.”

Onpa hieman ristiriitaista; ensin sanotaan työpaikattomassa hakijassa olevan vikaa ja sitten on kuitenkin muka(?) annettu ”mahdollisuuksia” jopa pitkäaikaistyöttömille. On kyllä todella ”rohkea” rekrytoija, että sellaisen ”riskin” uskaltaa ottaa…

”Tällä hetkellä ja viimeisen vuoden aikana moni on jäänyt työttömäksi mm. koronatilanteen takia. Toki tiukassa on edelleen uskomus, että parhaat tekijät pysyvät työnsyrjässä kiinni, mutta rekrytoijana pyrin aina selvittämään työttömyyden syitä tarkemmin. Yleisesti ottaen sanoisin, että itse työttömyys ei vaikuta valintapäätökseen, mutta sen taustalla olevat syyt selvitän kuitenkin mahdollisimman hyvin ja arvioin, antavatko ne valintaan vaikuttavia perusteita suuntaan tai toiseen. Myös se, mitä hakija on tehnyt työttömyysjakson aikana, saattaa vaikuttaa valintaan. Eli käytännössä arvioin kaikkea hakijaan liittyvää informaatiota valinnassa, en työttömyyttä sellaisenaan.”                                                                                                       

Yeah, right… Onpa ympäripyöreä vastaus. 

Harmittaa, kun ammattitaitoinen ja osaava henkilö ei ole jostakin syystä löytänyt itselleen työtä! Jokaiselle työttömälle työnhakijalle pitäisi räätälöiden etsiä työpaikka. Ihan varmasti niitä on olemassa, mutta yksin ihminen ei kykene kaikkia niitä mahdollisuuksiaan edes kartoittamaan, koska ei näe omaa potentiaaliaan. Tällainen palvelu kannattaa ehdottomasti kehittää!”
                                                                                                        
Harmittaa se minua itseänikin! (Myös takautuvasti, vuosien jälkeen.)

”Nykypäivänä kenelle tahansa voi käydä syystä tai toisesta että joutuu työttömäksi. Työttömänä on tälläkin hetkellä paljon huippuosaajia.”                                                                                              
Huippuosaaja ei ole koskaan työtön, mutta tavallinen osaaja voi olla.

”Viime vuosi on ollut niin erikoinen, ettei työttömyys vaikuta mitenkään. Jos työttömyys on jatkunut vuosia, herää kysymys että miksi?”                                                                                                                                         
Kysyn itse (mielessäni) tuota samaa työnantajilta.