tiistai 28. elokuuta 2018

Työnhaun vaiheet osa II


 Osa I

1) Hakemusten lähettäminen:
Voit myös jatkaa copy-paste-hakemusten lähettelyä työnantajille, jotka eivät todellakaan ole kiinnostuneita sinusta.”

(Muuten tuo juttu oli täyttä tuubaa, mutta em. lainauksen sivulause osuu omalle kohdalle.)

2) Työhaastattelu (jos saa kutsun):
Työhaastattelussa pitää esittää jotain muuta kuin on (koska omana itsenään ei kelpaa) ja teeskennellä, että haluaa intohimoisesti juuri sen työn juuri siinä organisaatiossa.

3) Töissä (jos läpäisee työhaastattelun):
"Ihmiset menevät vapaaehtoisesti vankiloihin, joita he kutsuvat toimistoiksi, kirjoittavat raportteja joita kukaan ei lue, lähettävät sähköposteja ihmisille,
joista eivät pidä ja selaavat välillä Facebookia"
- Rutger Bregman

perjantai 24. elokuuta 2018

Empatiavaje


Nykymaailmaa vaivaa kummallinen empatiakyvyn puute:
”Tosissaan työtä hakevalla ei ole aikaa kerätä pää märkänä myötätuntoa vauva- tai hommafoorumeilla, vaan hän käyttää kaiken mahdollisen aikansa työllistymisensä edistämiseen.”

Empatiavaje on huolestuttava ilmiö. Ei ole enää ihmisillä halua tai kykyä asettua toisen asemaan. Onkohan tuon jutun kirjoittaja koskaan mahtanut kuulla vertaistuesta? Vertaistuen etsiminen ja saaminen ei ole millään tavalla pois työnhakuajasta! Toisaalta jatkuva työttömyysaiheisten keskustelujen lukeminen saattaa myös masentaa, mutta ei se silti ole mitenkään pois työnhausta.

Tässä eräs kirjoitus empatiavajeesta:

Empatiavaje vaivaa myös hallituksessa ja eduskunnassaTyöpaikattomien julkinen halveksiminen sekä rankaiseminen siitä ettei työpaikkoja ole tarpeeksi tai työpaikkaa ei onnistu saamaan, on mennyt jo liian pitkälle. Kansalaisaloite aktiivimallia vastaan on vaiettu kuoliaaksi, ja vaikka aloite käsiteltäisiin, se tietenkin hylättäisiin! Sellaista ”demokratiaa”… 

maanantai 20. elokuuta 2018

Työttömien hoitoa


Aamulehden etusivulla kerrottiin heinäkuun alussa työttömien hoidon kokeilusta, jossa työttömien hoito on siirretty yksityisille firmoille ”aivan huipputuloksilla”. (Tai sitten ei…) Pitääkö työttömiä siis hoitaa? Onko työttömyys sairaus? Ainakin siinä mielessä on, ettei se parane (= työllistymistä ei tapahdu). Olen itsekin nyt joutumassa tai pääsemässä ”hoidettavaksi”. Olen kyllä tosi iloinen, että minusta näin pidetään huolta:


Avainsana on kuntien "säästäminen" työmarkkinatukimenoissa. Muuten toki voidaan törsätä aivan hullun lailla, mutta ne työttömyys- ja muut sosiaalimenot…

”Työttömien hoito” eli oikeammin työllisyyden hoito on käytännössä sitä, että työpaikattomat pitää saada pois tilastoista töihin, jonnekin kursseille tai koulutukseen. Useimmat työpaikattomat haluaisivat ja tarvitsisivat nimenomaan työpaikan, mutta koska (palkallisia) työpaikkoja ole, joudutaan tempputyöllistämään. Tempputyöllistäminen on työkokeiluja tai ns. kuntouttavaa työtoimintaa, vaikka työtön olisikin terve ja työkykyinen. Palkkatukityö on myös tempputyöllistämistä, mutta silloin työtön saisi edes jonkinlaista palkkaa. Palkkatukityöt tuntuvat olevan kovin vaikeasti saatavissa, aivan kuin oikeat työpaikatkin.

Tässä mahtavan upeassa työttömien hoito- projektissa saattaa käydä myös sillä tavalla, että omavalmentaja ei ota lainkaan yhteyttä:
”No eipä siitä omavalmentajasta ollut mitään hyötyä, kun ei ottanut yhteyttä muuten kuin TE-toimiston sähköiseen palveluun jättämäni yhteydenottopyynnön jälkeen. Ilman sitä olisi tuskin kuulunut koskaan mitään.”

ja toisaalta:

”Olen siinä kokeilussa mukana, eikä sieltä ole saanut sen enempää apua kuin TE-toimistostakaan. Mikään ei muuttunut. En tiedä olisiko sieltä jotain jossain vaiheessa kuulunut, jos en olisi päässyt töihin itse etsimääni työpaikkaan. Mielestäni kokeilun tuomaa lisäapua hehkutetaan turhaan, kun ei sitä tule.”

Villi arvaukseni tai veikkaukseni on, ettei omavalmentajasta kuulu mitään vuoden loppuun mennessä! Aiheesta lukemani muiden kokemukset eivät myöskään ole lupaavia.

maanantai 13. elokuuta 2018

Työmarkkinatuelle putoamisesta



Työmarkkinatuelle joutuminen eli kirjaimellisesti putoaminen on monella tapaa häpeällistä, nöyryyttävää ja tuntuu rangaistukselta, koska ahkerista ja lukuisista työnhakuyrityksistäni huolimatta en onnistunut (pienehkön) ansiosidonnaisen päivärahani aikana työllistymään.

Olipa mennyt oudoksi tuo ensimmäisen työmarkkinatuen hakeminen sitten viime kerran (2011). Työssäoloehdon täyttymistä kysyttiin, mutta 26 viikkoa töitä viimeisen 28 kuukauden aikana ei tietenkään voi täyttyä silloin, kun putoaa ansiosidonnaiselta?! Sitten kysyttiin, olenko ollut ”työllistämistä edistävissä toimenpiteissä viimeisen yhdeksän vuoden aikana ennen työttömäksi jäämistäni. Tämä tarkoittaa siis aikaa heinäkuusta alkaen vuosina 2007 – 2016. Outoa kysyä tuollaista? (Olin jopa töissä ajalla 7/2007 – 5/2009.) Saapa nähdä, minkälaisia selvityksiä tässä vielä pitää antaa ennen kuin huikea tm-tuki alkaa juosta.

En keksinyt, miten TE-toimiston omilta sivuilta saisin lähetettyä ansiopäivärahan lakkautuspäätöksen, mutta Kelan sivuilla sentään liitteen lähetys onnistui. TE-toimiston sivuilla lähettäminen ei onnistukaan, vaan siellä pitää jättää yhteydenottopyyntö asiasta. (Aikaisemmin mielestäni työttömyyskassasta toimitettiin suoraan lausunto TE-toimistolle?) No, TE-toimistosta soitettiin minulle jo ja kerrottiin, että nyt työmarkkinatuelle jouduttuani minulla on suuri ilo ja kunnia päästä Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen asiakkaaksi! Näin ollen saan omavalv… eikun -valmentajan.



”Hänen mukaansa kirje ei ole mennyt laajaan jakeluun, vaan sen ovat saaneet kyseisen omavalvojan muutamat asiakkaat.
– Eri asiakkailla on eri tarpeita, tästä syystä jokainen omavalvoja ottaa asiakkaisiinsa yhteyttä yksilöllisin tavoin.”

Täytyy yrittää ajatella positiivisesti ja toivoa, että omavalmennuksesta on sitten myös jotain hyötyä esim. palkkatukityön löytymisen muodossa.


Tampereella kokeilussa on yhteensä 180 työntekijää. Heistä 56 tulee TE-hallinnon puolelta, loput kunnalta. Eduskunta hyväksyi asiaan liittyvän lainsäädännön 28. kesäkuuta. Kokeilu alkoi 1.8.2017 ja kestää 31.12.2018 saakka.
Kokeilussa ovat mukana ne työnhakijat, jotka ovat oikeutettuja Kelan maksamiin työttömyysetuuksiin (työmarkkinatuki tai peruspäiväraha). Kokeilu koskee Pirkanmaalla noin 22 000 työtöntä työnhakijaa. Kokeilun tavoitteena on vähentää etenkin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä sekä tuoda säästöjä kuntien työmarkkinatukimaksuosuuksiin.
Kohderyhmään kuuluvat saavat kokeilun aikana omasta kunnastaan työllistymistä tukevaa palvelua sekä henkilökohtaisen omavalmentajan tai vastuutyöntekijän, joka kartoittaa asiakkaiden tilanteen ja tukee työnhaussa.

tiistai 7. elokuuta 2018

Taas on aika…


Jälleen on koittanut aika olla palaamatta loman jälkeen työpaikalle, koska ei ole minne palaisin. Kuuntelen oikein ”mielelläni” ikänsä töissä olleiden henkilöiden sanovan, että on vuosi vuodelta vaikeampaa palata töihin kesäloman jälkeen. No, eihän sinne ole mikään pakko mennä! Voi aivan vapaasti irtisanoutua ja alkaa nauttia työttömien vapaudesta, mahtavista eduista ja aktiivimallista. Tämä se vasta mukavaa elämää onkin. Loma ei lopu koskaan, mutta eihän se koskaan alkanutkaan. Toisaalta oli ihan hyvä, etten kesätöihinkään minnekään kelvannut tai päässyt. Tunnen olevani maailman torjutuksi tullein henkilö, mutta sainpahan ainakin nauttia poikkeuksellisen upeasta kesästä. Elokuun ajan voin vielä teeskennellä olevani kesälomalla, mutta syksyn alkaminen on joka vuosi työpaikattomuuden kannalta vaikeinta aikaa sekä tietenkin jälleen kerran työpaikattomana vietettävä syksy ja talvi. 
Seuraavat ohjeet olen mukaillut näistä neuvoista: https://duunitori.fi/tyoelama/lomalta-toihin-paluu/


Näin selviydyt työpaikattomuudesta kesän jälkeen
1. Tee päivällesi suunnitelma ja pidä siitä kiinni
Kirjaa ylös kaikki asiat, jotka sinun tulee saada tehtyä (joko paperille tai sähköiseen muotoon) ja pyri noudattamaan tätä to-do-listaa. 
2. Ota rauhallisesti
Jos töihinpalaamattomuus ahdistaa, pyri välttämään ylimääräistä stressiä ensimmäisinä päivinä, mikäli tämä vain on mahdollista.
Pääset kyllä takaisin työpaikattomuusrytmiin nopeasti.
3. Panosta lounaaseen
Lounastauko on hyvä aika rentoutua työttömyyspäivän keskellä.
4. Muistele ja keskustele
Ole kiitollinen kokemastasi kesälomasta ja iloitse uusista muistoista. Et luultavastikaan ole ainoa töihin haluava työpaikaton henkilö, joten kokemusten jakaminen voi auttaa.
5. Panosta työpaikattomuuden unohtamiseen (jos mahdollista)
Kesän loppuminen ja työpaikattomuuden alkaminen on raskasta, ja välillä pitääkin ajatella aivan jotain muuta yrittäen edes hetkeksi unohtaa työpaikattomuus.
6. Suunnittele uutta kesää
Jos yhä ahdistaa, käännä katse tulevaan. Seuraavan kesän suunnitteleminen antaa sinulle jotakin positiivista odotettavaa, vaikka siihen olisikin vielä aikaa.