”MONI unelmoi alan vaihtamisesta keski-iässä. Jos pitkään tehty työ
käy puuduttavaksi tai tulee irtisanotuksi, tulee mieleen pohtia vaihtoehtoja.
Rohkenisiko tähdätä ammattiin, joka oikeasti
tuntuu omalta?
Iso joukko on rohjennut. Aikuisena, 30–55-vuotiaana korkeakouluopinnot
aloittavien uusien opiskelijoiden määrä kasvoi
Tilastokeskuksen mukaan voimakkaasti vuodesta 2008 vuoteen 2014.”
Jos varsinainen ammatin vaihtaminen = uuden ammatin tai alan
opiskelu ei olisikaan vaikeaa, niin valmistumisen jälkeinen työllistyminen
todellakin on.
Opiskelemaan pääsy tai opiskelumahdollisuus taloudellisten
kysymysten vuoksi muodostavat ensimmäisen aikuisopiskelun kynnyksen. Jos
onnistuu saamaan opiskelupaikan ja opiskelu on taloudellisesti mahdollista,
opiskellaan usein nuorten kanssa ja viedään samalla joltain nuorelta
opiskelupaikka. Aikuisopiskelijalla on erilaiset valmiudet, taustatiedot ja
opiskelutavat kuin nuorilla ensimmäistä tutkintoaan opiskelevilla. Yleissivistävien aineiden opiskelua ei
aikuisopiskelija enää tarvitse, koska ne hän on jo opiskellut moneen kertaan. Niiden
poisjättäminen HOPSista (henkilökohtainen opintosuunnitelma) lyhentää
opiskeluaikaa huomattavasti, jos se vain on mahdollista.
Valmistumisen jälkeen on edessä työnhaku ilman uuden alan työkokemusta
(mahdollisia kesätöitä lukuun ottamatta) kilpaillen niiden kanssa, jotka ovat valmistuneet aikaisemmin ja kerryttäneet jo
paljon alan työkokemusta. Helppoa ei todellakaan ole! Minulla on kokemusta
jo kahdesta alanvaihtoyrityksestä:
1) Kirjastoalan pätevyys työvoimakoulutuksena. Ko. alalla on
viime vuosina lopetettu paljon työpaikkoja, ja alan maistereita on työttömänä, joten… - se siitä. Yksi kurssilainen haki ainakin kymmentä alan työpaikkaa
(pääkaupunkiseudulta, jossa niitä on eniten tarjolla) pääsemättä kertaakaan
haastatteluun. Hain muutama vuosi sitten kirjastoalan
työpaikkaa silloisesta työssäoppimispaikastani, mutta siihen ei minulla ollut
minkäänlaisia mahdollisuuksia – edes haastatteluun asti. Äskettäin laitoin toisen työhakemukseni vastaavaan
paikkaan - vailla mitään todellista työllistymismahdollisuutta.
2) Viimeisin kurssitukseni on alalle, jota olen ajatellut lähes
ikäsyrjinnättömäksi. Tästä ei ole varmuutta, mutta työkokemuksen puute
muodostuu jälleen yhdeksi työllistymisen esteeksi, koska aina on kokeneita hakijoita tarjolla. Myös tämän
alan työpaikat näyttävät pääosin sijaitsevan pääkaupunkiseudulla. Äskettäin laitoin ensimmäisen työhakemukseni
tämän alan paikkaan Pirkanmaan alueella.
Liikaa hakijoita
Tampereella
|
|
Kirjastonhoitajat,
informaatikot ym.
|
Toimistosihteerit
(terveydenhuolto)
|
Onko ”liikaa hakijoita” – vai liian vähän
työpaikkoja?!