tiistai 25. tammikuuta 2022

Koronapässi

Ehdin olla kokonaista kolme viikkoa uudessa työssäni, kun jo kysyttiin kaikilta työntekijöiltä koronapassit. Toisen rokotuksen olen ottanut vasta kaksi viikkoa sitten (työterveys antoi silloin kolmansia rokotuksia innokkaimmille). Ensimmäisen rokotuksen otin syyskuussa pitkän empimisen jälkeen ja toisen siis nyt tammikuussa - jälleen pitkän harkinnan jälkeen. Kolmas pitäisi sitten ottaa neljän kuukauden kuluttua, jos sitä edelleen ”suositellaan”. Halusin myös, että ensimmäisellä ja toisella rokotuksella on ainakin neljä kuukautta väliä eikä todellakaan vain kuutta viikkoa. Mielestäni jo tuo toinen rokote oli ns. boosteri enkä enempää ota, jos ei aivan pakko ole. Onneksi vielä toistaiseksi(?) kaksi rokotusta riittää koronapassin saamiseen.

Olisipa ollut kiintoisaa nähdä, miten minun vuorotteluvapaan sijaisuudelleni olisi käynyt pelkällä yhdellä rokotuksella eli ns. rokottamattomana! Toisaalta nyt on alettu puhua, ettei koronapassista olekaan mitään hyötyä, koska se ei estä tartuntojen leviämistä. Kuitenkin eduskunta päätti säätää hoitoalalle rokotevelvoitteen, joka koskee muitakin sidosryhmiä kuin varsinaista hoitohenkilökuntaa.


maanantai 17. tammikuuta 2022

Kellarihumppaa

Vaikka olen edelleen samassa paikassa töissä kuin ennen, tosin eri yksikössä, on nyt erilaista kuin aiemmin. Ensinnäkin, minulla on (ensimmäistä kertaa) työvaatteet käytössä ja ne pitää mennä vaihtamaan rakennuksen kellarissa sijaitsevaan pukuhuoneeseen. Aiemmissa yksiköissä työskennellessäni minulla oli omat vaatteeni päällä ja silloin tuntuikin siltä kuin olisin aivan tavallisissa toimistotöissä. Aikaisemmat työtilat myös sijaitsivat enemmän toimistoa muistuttavissa nykyaikaisissa tiloissa ja nyt ollaan perinteisessä eli vanhanaikaisemmassa ympäristössä.

Toinen seikka on se, etten ole – ainakaan heti - tuntenut itseäni kovinkaan tervetulleeksi uuteen työympäristööni. On tosi rasittavaa, kun työkaverit (- ja tehtävät) vaihtuvat liian usein. Nyt olen neljännessä yksikössä alle puolentoista vuoden aikana ja jo kolmannessa alle puolen vuoden aikana. Tähän asti olen tavannut enimmäkseen mukavia ihmisiä ja viihtynyt töissä. Toivon, ettei asia muutu tässä uudessakaan työtehtävässä. Tärkeintä on, että lähimmät työkaverit ovat sellaisia, joiden kanssa työnteko sujuu, vaikka kemiat eivät aina kohtaisikaan. Nykyisessä paikassa ihmisiä tulee ja menee, joten jatkuvasti en työskentele samojen henkilöiden kanssa. Sellaisen vaikutelman olen ainakin saanut, että samassa tehtävässä saattaa olla hieman liikaakin väkeä. mutta en toisaalta tarkkaan tiedä kaikkien työnkuvaa.