lauantai 2. helmikuuta 2019

10 vuotta myöhässä työpaikkaa hakemassa


Olin ”jälleen” yhdessä työhaastattelussa, tällä kertaa vuorotteluvapaan sijaisuuteen. Sellaista en ole koskaan onnistunut saamaan enkä saanut työpaikkaa myöskään nyt. Noin vuoden aikana olen käynyt yhteensä kolmessa työpaikkahaastattelussa, joiden myötä seuraavat asiat ovat tulleet erittäin selviksi:

1) Eräältä ”uudelta alaltani” ei voi saada työpaikkaa ilman työkokemusta, koska siellä ei kukaan ehdi neuvoa. Myöskään kesätöihin alalle en päässyt (opettelemaan työtä).
2) Jos tarjolla on nelikymppinen korkeakoulutettu hakija, hän ohittaa viisikymppisen ei-korkeakoulutetun, vaikka varsinaista koulutusvaatimusta ei esitettykään. Minun kohdallani ei valintaan vaikuttanut aiempi työskentely ko. organisaatiossa eikä alan työkokemus, joita kumpaakaan tehtävään valitulla ei ymmärtääkseni ollut.
3) CV:ni aukkojen perusteella (joita syynättiin tarkkaan haastattelussa!) en ole sopiva tai kykenevä hektiseen työhön, (jota olisi päässyt ensin opettelemaan kahdeksi kuukaudeksi). Työhön valitusta en tiedä mitään, mutta arvelen kyseessä olevan nuori, kaunis, pirteä ja iloinen henkilö, joka on ollut paljon vähemmän aikaa työttömänä kuin minä.

Enpä oikein voi mitään sille asialle, että olen viisikymppisenä työelämän ulkopuolella työvoimareservissä yrittämässä epätoivoisesti työllistyä, mutta kymmenen vuotta liian myöhään. Minkäpä sillekään voin, että työpaikkatilanne oli erittäin huono vuonna 2009, jolloin jäin määräaikaisesta työstä työttömäksi. Sen jälkeen aika on valitettavasti kulkenut ohitseni.

11 kommenttia:

  1. Noiden CV:n aukkojen syynääminen on nykyisin aika omituista, koska lähes päivittäin saa lukea YT-uutisia ja maassammehan vallitsee vieläkin suurtyöttömyys.

    Toki tämän sitten ymmärtää työnantajilta, jotka ovat aloittaneet sen katkeamattoman työuransa jopa jo joskus 70-luvulla, ja heillä ei ole sellaista realistista käsitystä moderneista työmarkkinoista ja työn hakemisesta.

    Entä jos olisit koulutettu ja työkokemusta omaava kolmekymppinen kotiäiti, joka olisi ollut pienen lapsen kanssa kotona sen parisen vuotta, niin olisitko silloinkin jo auttamattomasti poissa pelistä, koska et muka soveltuisi enää siihen ns. "hektiseen työhön"?

    Mutta toisaalta eikös se jonkun päättäjän asennevamma ollutkin niin, että työtön on työmarkkinoilla aivan täyttä roskaa jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei turvallisessa suojatyöpaikassaan vuosikausia olleilla ole minkäänlaista käsitystä siitä, mitä on yrittää päästä ulkopuolisena takaisin työelämään!

      Poista
  2. Miten noita aukkoja käytännössä syynättiin? Itse päätin joku aika sitten etten ala ollenkaan selittelemään pelkkiä aukkoja sisältävää cv:täni. Ei kuulu kenellekään enkä ymmärrä mitä työnataja edes syynäämisellään hakee. En ole tehnyt mitään merkittävää aukkojen aikana ja miten vietän arkielämääni ei taas kuulu työnantajalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no työantajan kannalta sen "syynäämisen" ymmärtää jos ajatellaan omakohtaisesti, että olisit yrittäjänä palkkaamassa ihmistä töihin.

      Kuitenkin tässä blogistin tapauksessa on kyse ihan fiksusta perheellisestä ja keski-ikäisestä naisesta, eikä mistään "linnakundista" ja ne aukot ovat vain puhdasta työttömyyttä, kun ei kukaan ole palkannut sen korkean iän puolesta.

      Palkkatuki on nykyisin se juttu, jonka avulla viisikympiiset pääsevät enää töihin.

      Poista
    2. CV:n aukkojen tarkastelu oli sitä, että haastattelija kysyi niille selitystä. Ensimmäinen pitkä aukko vielä menee pienten lasten kotona hoitamisen piikkiin, mutta muiden kraaterien selittäminen onkin sitten jo vaikeampaa. Mitä vähemmän aukkoja ja mitä lyhyempiä ne ovat, sitä parempi työpaikan saamisen kannalta.

      No, 99% työnhakijoita ei ole linnakundeja tai
      -kimmoja, mutta toisaalta sellaisille nimenomaan järjestetään työpaikka.

      Poista
  3. Oma kokemus yli viisikymppisenä työelämästä ulossaneerattuna on se, että vain suhteilla pääsee vähäksi aikaa pois työttömyysputkesta.
    Erehdyin yhden kerran KevätTalon infotilaisuudessa (osallistumispakko, koska muuten olisi menettänyt työttömyyskorvauksen) lomakkeella kysymään palkkatukimahdollisuudesta. Minulta kysymyttä TE oli siirtänyt tämän kommentin perusteella minut normaalityönhakijoiden joukosta johonkin apua tarvitsevien kategoriaan. Kun tämän siirron olin jossain vaiheessa jostain TE tiedostoista havainnut, verenpaineeni nousi välittömästi exponentiaalisesti. Eli mitään suoraa vastausta halukkuuteeni saada palkkatyöpaikka tai edes palkkatukityöpaikka en saanut.
    Sen verran itsenäinen eläjä ja ajattelija olen, että tällainen holhoaminen rasittaa minua henkisesti äärettömän paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työllistyin viimeksi kaupunkini työllisyyskokeilun kautta palkkatukipaikkaan, jossa yli 40-vuotiaat palkkatuella työllistetyt työkaverini joutuivat jonnekin erilliseen "palaveriin" sen työllisyyskokeilun virkailijan kanssa. Minua ei kuitenkaan nuorenpana sinne määrätty ja kummastelinkin tätä kovasti, koska nämä minua vanhemmat olivat jo pitkän työuran tehneitä ammattilaisia.

      Eli on sillä iällä näemmä jotakin vaikutusta ja työvoimapoliittinen asenne tuntuu olevan, että kun täytät 40+, niin taannut välittömästi holhousta tarvitsevan lapsen tasolle.

      Poista
    2. Niin, ja mitä sitten kyselin näiltä vanhemmilta työkavereiltani sen palaverin sisältöä, niin se oli juurikin jotakin aivan tyhjänpäiväistä CV:n tuunaamista ja itsensä markkinoimista.

      Nekin CV:n kikkailut ymmärtää jos kyseessä on vaikkapa jokin graafinen mainosala, mutta meillä se oli ihan perinteinen ja fyysinen duunariala.

      Samaan aikaan työpaikalla oli vasta ollut YT-neuvottelut ja vakituiset 50+ ikäiset kertoivat ihan suoraan, etteivät edes yritä hakea uutta työtä, jos potkut tulevat ja meinasivat hakeutua eläkeputkeen, koska tiedostivat, ettei heitä enää tultaisi iän puolesta palkkaamaan mihinkään.

      Poista
    3. millä planeetalla viisikymppinen pääsee eläkeputkeen?

      Poista
    4. Palkkatukipaikasta minäkin edelleen haaveilen, kun en vuorotteluvapaan sijaisuuttakaan onnistunut saamaan. Kaikista työpaikoista on kova kilpailu, myös palkkatukipaikoista, vaikka niissä palkka on melko huono. Se on kuitenkin palkkaa!

      Aikuisen täysijärkisen henkilön holhoaminen on ikävä juttu, varsinkin kun sitä täytyy sietää surkean viidensadan euron vuoksi. Katson kuitenkin ansainneeni tuon rahan erittäin laihana korvauksena tähän tilanteeseen joutumisesta.

      52- vuotias ei pääse "millään planeetalla" eläkeputkeen eikä taida päästä nykyään edes 59-vuotias?

      Poista
    5. hei työpaikaton, laitoin sinulle eilen sähköpostia..

      Poista