Rahalle olisi nyt kovasti kysyntää, kun pakolliset menot tuppaavat
ylittämään ”tulot”. En saanut enää edes neljän euron per päivä
kannustuslisää (koulutuksen
aloittamiseen liittyen) työmarkkinatukeen, koska olen jo käyttänyt sen 200
päivää aiemmassa typossa, enkä (tietenkään…) ole ollut välillä töissä. Pieni
lohtuhan tuo muutama kymppi kuukaudessa olisi ollut, mutta olisi sekin minulle kelvannut.
Siis palkkatyötä tänne nyt kiitos ja
vähän äkkiä sittenkin!
Mielestäni ei
pitäisi joutua erottelemaan palkkatyötä ja näitä puuhastelutöitä lisäämällä palkka-sanaa
tarpeettomasti työ-sanan eteen, koska työstä tulisi aina saada palkkaa! Olenhan
seuraavaksi - näillä näkymin - menossa palkattomaan työssäoppimiseen (jos mitään paikkaa minulle löytyy), mutta siitä
minun pitää olla ainoastaan nöyrästi kiitollinen, koska siellä (ehkä?) vaivaudutaan
minua opettamaan ja perehdyttämään jonkun omalla palkkatyöajalla… Vielä 1980-luvulla mentiin töihin oppimaan ja
siitä maksettiin jopa palkkaa. Niin ajat muuttuvat… Nykyisessä työllisyyspolitiikassa
ollaan siinä käsityksessä, että työtön tarvitsee työtä, muttei rahaa. Myös
siitä pitää tietenkin olla nöyrästi kiitollinen, että on armollisesti tullut
hyväksytyksi työvoimakoulutukseen yli 200 hakijan joukosta, Rahaa ei vain tule
mistään eikä sitä ole tiedossa jatkossakaan.
 |
|
I need both money and a job!
|
*nyökyttelee jokaiselle lauseelle*
VastaaPoistaNykyisen työvoimapelleilyn vuoksi olen kirjoituksissani aina erikseen korostan työtä palkka-etuliitteellä.
Mitä työ minulle merkitsee? Työn tekeminen on osaamiseni ja aikani myymistä. Työ on minulle pelkkä työkalu. Minä teen (tekisin) työtä elääkseni. En minä ole mikään pelkkä hyväntekeväisyyslaitos. Tai siis en haluaisi olla. Sellaiseksi muuttumista odotellessa.
En myöskään jaksa ymmärtää, miksi aikuisten tarvitsee kokeilla työntekoa tai kuntoutua tekemällä 9€/pv- töitä? Minä ainakaan en kuntoudu lainkaan tekemällä töitä, tietäen, että vierustoveri saa samasta työstä palkkaa, kerryttää lomia ja -eläkettä.
VastaaPoistaTarvitsen kuntoutusta noiden ilmaistyökikkailuiden jälkeen, sillä mielenterveyteni järkkyy joka kerta kun noita joutuu tekemään.
Eikä noista voi millään verukkeella oikein kieltäytyäkään kun silloin viedään viimeinenkin mahdollisuus maksaa vuokraa. Mitähän siitä orjuudesta silloin sanottiinkaan:"henkilö lain, tavan tai sopimuksen nojalla on velvoitettu elämään ja tekemään työtä toiselle henkilöille kuuluvalla maalla ja tekemään tälle henkilölle vastiketta vastaan tai ilmaiseksi joitakin määrättyjä palveluksia olematta vapaa muuttamaan asemaansa."
Vaikka menisikin "työssäoppimisena" palkattomaan työhön, niin silti yksilön taloudellinen tilanne ei siitä kohene, joten on aivan sama millä nimellä näitä kutsutaan...
VastaaPoista