maanantai 8. huhtikuuta 2019

Katkeruudesta


Tällaisen kommentin sain postaukseeni ”8 vuoden aikana”:

SivustaSeuraaja
”Katkeruus paistaa kirjoituksistasi todella voimakkaasti. Sinun on päästävä siitä ylitse, muuten se myrkyttää mielesi lopullisesti.”

Myönnän toki olevani hyvinkin katkera tilanteestani, mutta en mitenkään erityisen myrkyllisellä tavalla. En ole katkera jatkuvasti enkä pura mahdollista ajoittaista katkeruuttani ympäristööni, eli en näytä sitä ulospäin. Koen jonkinasteisen katkeruuden olevan tilanteessani erittäin oikeutettua! Olen katkera, mutta en katkeroitunut.

Katkeruus seuraa pettymyksistä, joihin liittyy henkilökohtaista loukkausta, nöyryytystä ja häpeää.

Näitä tunteita valituksitulemattomuuteen erityisesti liittyy!

”Katkeruuden tunnistaakin siitä, että se on jatkuvasti läsnä. Pahimmillaan se alkaa sävyttää ihmisen asennetta koko elämään ja muihin ihmisiin.

Näin ei minun kohdallani kuitenkaan ole.


Näin vältät katkeruuden

1. Hyväksy realiteetit. Mieti järjellä, onko tätä asiaa mahdollista muuttaa.
Jos ei ole, ota käyttöön suunnitelma B.
2. Mieti, millä tavoin voit hyvin. Ala tehdä asioita sen eteen.
3. Hyväksy tunteet. Saat olla pettynyt ja kiukkuinen. Päätä silti, että et jää niihin tunteisiin, että et suostu katkeroitumaan.
4. Vaali oikeita ihmissuhteita. Hyvä ystävä ei ruoki katkeruutta eikä tule mukaan haukkumaan ex-puolisoa tai pomoa. Keskustele niiden ystävien kanssa, jotka saavat ajatuksesi tulevaan menneen sijaan.
5. Tee sovinto. Ex-työnantaja kannattaa jättää vain taakse.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti