Kliseekimppu II

Työnhaun (ja siinä epäonnistumisen) yhteydessä mainitaan usein seuraavia asioita:

”Ylikoulutettu henkilö vaihtaa heti koulutustaan vastaavaan työhön, siksi häntä ei palkata.”

No, jos ns. ylikoulutettu henkilö ei ole tähän mennessä saanut koulutustaan vastaavaa työtä, niin miksi hän saisi sitä heti, kun hänet on palkattu koulutustaan vastaamattomaan työhön?

”Firmasta saa huonon kuvan, jos ja kun sieltä ei rekrytointipäätöksen jälkeen ilmoiteta mitään heille, jotka eivät tulleet valituiksi. Sitten, kun nämä hakijat ovat päättävässä asemassa, he eivät halua tehdä yhteistyötä ko. yrityksen kanssa.”

Ensimmäinen lause pitää paikkansa, mutta toinen yleensä ei (tai ainakin erittäin harvoin). Minä en ainakaan koskaan tule olemaan sellaisessa asemassa työpaikalla, että voisin tällaisessa tilanteessa boikotoida jotain yritystä! Itse asiassa en näillä näkymin tule koskaan enää olemaan minkäänlaisessa asemassa missään yrityksessä… Oikeastaan em. toteamukset ovat mielestäni jokseenkin utopistisia.

Tässä vielä yleinen väärinkäsitys: ”Henkilö saa työharjoittelussa tai vastaavassa toiminnassa 9 €/päivä palkkaa.”

Kyseessä ei ole palkka, vaan ylläpitokorvaus, joka tulee verottomana työttömyyskorvauksen päälle. Ylläpitokorvaus ei yleensä riitä sekä matkoihin että lounaaseen, joten täytyy valita niistä toinen: omat eväät, matkojen kulkeminen pyörällä tai kävellen, jos mahdollista (yleensä ei ole, koska matka on pitkä). Tässä mennään siis paremminkin miinuksen puolelle verrattuna siihen, että henkilö ei olisi missään työvoimapoliittisessa toiminnassa eikä saisi sitä 9 € ”palkkaa”. Myöskään 9 € tuntipalkka ei olisi mikään erityisen hyvä, puhumattakaan 9 €/päivä ”palkasta” ilman työsuhde-etuja ja eläkkeen kertymistä.

 

Loppuun eräs ikisuosikki: ”Kun yksi ovi sulkeutuu, niin uusia ovia avautuu…”

Työpaikkojen ovia on sulkeutunut montakin – lopullisesti, mutta niitä ei oman kokemukseni mukaan kuitenkaan ole missään avautunut!