Ei enää yhtään ns.valmennusta!

Ihmettelen, miksi (jo melko hyödyttömäksi osoittautunut) henkilökohtainen työnhaun valmentajani ehdotti minulle erästä valmennusryhmää, koska en saanut siitä mitään irti. Paremminkin masennuin kaikesta siihen liittyvästä… Ihmisiä yhdistäväksi tekijäksi kun ei riitä pelkkä viidenkympin rajan ylittäminen ja työpaikattomuus. Minun on toki aina ollut vaikea tuntea kuuluvani johonkin joukkoon, koska olen tällainen ulkopuolinen sivustakatsova väliinputoaja. Valmennus oli kolmipäiväinen ja näinä pandemian aikoina toteutettiin netissä Zoomin avulla (tulipahan ainakin tutustuttua siihen, jos ei muuta).

Yhden syyn toki tiedän siihen, miksi minulle tätä ns. valmennusta suositeltiin, eli se on luonnollisesti rahastus! (Itse en tietenkään mitään maksanut enkä ikinä mistään vastaavasta suostuisi maksamaan!) Taitaa nyt koronatilanteen vuoksi loppua näiden huuhaa- kouluttajien määrärahat ja luultavasti myös työttömille maksettavat rahat. 😒 Toki nämä kouluttajat ja valmentajat rahastavat vielä kun ehtivät.

Millaiseen ryhmään tuntisin kuuluvani?

• 50…55 –vuotiaat (ehdottomasti alle 55!), joilla ei ole mitään terveysongelmia tms.
• ei-korkeakoulutetut
• pitkäaikaistyöttömät työmarkkinatuen varassa sinnittelijät

Valmennuksen sisältö:

• Kevytyrittäjyyden mainostus
• Erään ohjelmointialan firman ”HR-tädin” omakehu
• Koulutusten esittely (TAMK, TAKK ym. ja ne on jo nähty ja koettu)

Mikä ryhmässä oli vikana?

• Siinä oli lähemmäs kuusikymppisiä (osa IT-alalta), joista jotkut valittelivat terveysongelmiaan.
• Oliko edes yhtään pitkäaikaistyötöntä? Se ei käynyt ilmi.
• Ilmeisesti ns. kevytyrittäjyys kiinnosti osaa heistä aidosti? Minua se ei missään tapauksessa kiinnosta!

Masentavat tekijät valmennuksessa:

• Jo monta kertaa kuultujen kliseiden toistelu (minulle ei mitään uutta)
• Tekopositiivisuus
• Yhden osallistujan valitus (itsekin olen kriittinen, kyyninen ja kyllästynyt, mutta silti en oikein jaksanut kuunnella)
• Ihmisten valheellinen(?) toiveikkuus
• Yksi henkilö oli jo masentunut, vaikka oli ollut vasta viitisen kuukautta työttömänä ja (kuulemma) hyvällä ansiosidonnaisella (minä kiljuisin riemusta, jos oma tilanteeni olisi sellainen!) Toki aika menee nopeasti ja äkkiä oletkin pa-työtön* (kuten minulle kävi). Minä en ole koskaan saanut hyvää ansiosidonnaista.

*pa-työtön: persaukinen pitkäaikaistyötön

• ”HR-täti” joutui esittämään, että noin kuusikymppiset muka kiinnostaisivat heidän potentiaalisina työntekijöinään

Lisäksi minua otti rankasti päähän kouluttajan kommentti siitä, että en ole saanut työpaikkaa, koska olen mahdollisesti ollut työhaastatteluissa negatiivinen. 

No en tasan ole ollut eikä hän voi sitä edes tietää!