maanantai 18. toukokuuta 2020

Yltiöpositiivisuus on haitallista


Positiivinen ajattelu, näennäispositiivisuus, tekopositiivisuus, yltiöpositiivisuus, toksinen positiivisuus… Nimittääpä sitä sitten millä tahansa edellä mainituista, niin erityisesti työnhakuvalmennuksissa tämä valheellinen positiivisuus korostuu aivan liikaa. Mietinkin, miksi minulle tuli viimeksi suorastaan fyysisesti huono olo valmennuksessa, josta kirjoitin aiemmin toukokuussa. Keksin erääksi syyksi tähän väkinäisen positiivisuuden. Kouluttaja myös väitti minun jääneen toiseksi työpaikan haussa ”koska olin ollut negatiivinen työhaastattelussa”. Tästä asiasta hän ei kuitenkaan voinut tietää yhtään mitään! Yltiöpositiivisuus osoittikin tällä tavalla huonoimmat puolensa ja kääntyi itseään vastaan.

Tässä otteita erinomaisesta Aaro Immosen kolumnista :

Tämän kuvan mukaan todellista välittämistä on avun tarjoaminen ja kuuntelu, kun taas toksiseen positiivisuuteen kuuluvat yksinkertaiset hokemat: ajattele iloisia asioita, älä ole negatiivinen.
Toksisen positiivisuuden käsite kuvaa haitallista positiivisuuspuhetta, jossa ainoastaan myönteiset tunteet ovat hyväksyttyjä. Sen mukaan meidän kaikkien pitäisi olla hyvää oloa säteileviä pikkuaurinkoja.
Toksisen positiivisuuden näkökulmasta ei-toivottuja henkilöitä ovatkin ne, jotka levittävät “negatiivisia viboja”. Heitä ovat esimerkiksi masentuneet tai ahdistuneet, joiden pahaa oloa yritetään helpottaa kauniilta kuulostavilla hokemilla.
Turhat motivaatiolauseet voivat olla vahingoksi, kun ne vievät huomion itse ongelmista. Pahaa oloa tunteva kaipaa kuuntelua ja myötäelämistä, mutta toksinen positiivisuus ei anna mahdollisuutta puhua negatiivisista tunteista..
Negatiiviset tunteet kuuluvat ihmiselon kaareen

2 kommenttia:

  1. NAMI-NAMI! Ja kaikki on nii Ihkua että! :)

    Itse olen ehkä "positiivinen realisti", mutta jotkin asiat täytyy silti ajatella tunteella ja sydämen kautta, eikä järjellä.

    Itselleen pitää myös olla anteeksiantavainen, koska monet elämän typerätkin päätökset ovat tehty juurikin sillä hetkellä ja sen saaduilla olevilla tiedoilla.

    Moni asia onkin sitten auennut vasta vuosien päästä ja on tullut sellainen tunne, että näinhän tämän pitikin mennä!

    Uskon vahvasti siihen, että kaikella on tarkoituksensa, vaikka se "kaikki" nyt tällä hetkellä tuntuisikin todella pahalta.

    Karman lakia lisäksi kunnioitan ja pyrin olemaan kaikille mukava ja kiltti, myös itselleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä pointteja sinulla. Itse en ole vieläkään löytänyt loputtoman työpaikattomuuteni tarkoitusta, mutta ehkä sillä kuitenkin sellainen mahdollisesti on - tai sitten ei?

      Poista