”Työllistymistä edistävässä” toimenpiteessä

 Vietin viime viikon niin kutsutussa työllistymistä edistävässä ”toimenpiteessä”, jolla saan myös (ensimmäistä ja viimeistä kertaa) täytettyä ns. aktiivimallin ankarat vaatimukset - juuri ennen sen jo kauan odotettua poistumista. Tämä toimenpide sisältää yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä verkkovalmennusta koskien urasuunnittelua ja työnhakua. Uravalmennuksen sisältö on mm. ammatinvalintaa, itsetuntemusta ja oman osaamisen ”tunnistamista” ja ”sanoittamista”. Minä tiedän ammatit, jotka minua kiinnostavat (ja ovat kiinnostaneet jo pitkään, mutta minä en kiinnosta työnantajia). Tunnen myös itseäni jo aivan riittävästi tähän ikään mennessä. Osaamisenikin tunnistan, ja ennen kaikkea sellaisen osaamisen puutteen, jota minun pitäisi saada työpaikalla työtehtäviä tekemällä!

Pysyvä ongelma ja ristiriita työllistymisessäni on se, että tiettyä kokemusta saa vain työelämässä enkä sinne enää pääse! Ei auta vaikka kuinka lisäkouluttautuisin teoriatasolla tai kävisin erilaisissa valmennuksissa, kun se ei kuitenkaan oikeasti edistä työpaikan saamistani. Mahdollisten piilotyöpaikkojen olemassaolo ei myöskään minua auta, koska niihin aina löytyy kuitenkin se mieleisempi hakijavaihtoehto minun sijastani.

Entäpä sitten erottuva CV? Se on kuulemma eräs toimiva keino työpaikan saamisessa. Jos niitä erottuvia CV-malleja on työpaikkahakemusten joukossa useita, koska muutkin toteuttavat tätä vihjettä, ei niitä kaikkia siinä tapauksessa lueta. Jos CV:ni sattuisi erottumaan jostain joukosta, ei sen sisältö kuitenkaan muutu toiseksi! Tällä tarkoitan CV:ni kraaterinkokoisia aukkoja ja ikääni. Vaikka en ikääni CV:ssä suoraan kerrokaan, se käy ilmi vuosilukuja tutkimalla. Työllistyminen perustuu kuitenkin enimmäkseen sattumaan ja suhteisiin. Sattumaan en voi vaikuttaa eikä suhteita ole, joten tällaiselta valmennukselta (eli toimenpiteeltä) toivoisin kontakteja yrityksiin. Kontaktit voisivat olla sellaisella tasolla, että mahdollista yhteydenottoani johonkin yritykseen olisi pohjustettu valmentajan taholta, jolloin kynnys yhteydenottooni olisi matalampi eikä minun tarvitsisi umpimähkään kontaktoida minnekään, koska minusta ei siihen hommaan ole.

Valmennuksen laadusta: Työvoimakoulutukset, joissa olen ollut ja nyt tämä valmennus ovat osoittautuneet toteutukseltaan riittävän laadukkaiksi. En ole koskaan ollut huonossa koulutuksessa, että siinä mielessä voin olla tyytyväinen. Toisaalta näistä sitten valtiota rahastetaan huolella! (Tähän palveluohjelmaan osallistujia on noin 3500.)

Osallistujista: Valmennukseen osallistujien joukossa (14 tässä ryhmässä) oli jopa muutama tohtorishenkilö. Sitten oli maistereita, AMK-tutkinnon suorittaneita ja muutama ei-niin-korkeakoulutettu (mm. minä). Kaikki vaikuttivat osaavilta ja hyviltä tyypeiltä. Hyviltä tyypeiltä siinä mielessä mitä rekrytoijat eivät tarkoita puhuessaan hyvistä tyypeistä. Rekrytoivien tahojen hyvän tyypin määritelmä on hieman vastaava kuin aktiivimallin ”aktiivisuuden” määritelmä.

Tässä jutussa on hyvin paljon tutulta kuulostavaa asiaa.