lauantai 28. syyskuuta 2019

Työnhaun tavallinen tarina


Äskettäin olen lähettänyt 3 työpaikkahakemusta ja saanut yhden kutsun työhaastatteluun (koska taustani oli ”kiinnostava”, mutta ei kuitenkaan niin kiinnostava, että työpaikan olisin saanut…) Toisesta paikasta tuli valintapäätös, joka oli ”kohdistunut” nuoreen maisteriin, vaikka työtehtävä ei korkeakoulututkintoa edellyttänyt. Kolmannesta paikasta ei kuulune koskaan mitään.

Entä jos olisin saanut haastattelukutsun KAIKKIIN näihin kolmeen paikkaan? Silloin työllistymismahdollisuuteni olisivat olleet huomattavasti paremmat. Ikävä totuus on kuitenkin se, että jo yksi kutsu haastatteluun on pienoinen ihme ja työnhaun tavallinen tarina on:
  • vähän haettavia työpaikkoja
  • yleensä ei yhtään kutsua työhaastatteluun
  • kahdesta edellisestä johtuen työllistyminen on ”melkoisen haasteellista”
  • nuorempi ja korkeakoulutettu valitaan tehtävään kuin tehtävään
  • tai sitten valitaan sellainen henkilö, jolla on aiempaa kokemusta työstä, koska työtehtäviin perehdytystä ei tunnu nykyisin olevan tarjolla

Tarvitsisin sellaisen työpaikan, jossa 
  • iällä ei ole merkitystä
  • eikä myöskään korkeakoulututkinnolla
  • aiempaa kokemusta ei välttämättä vaadita
  • eikä tarvita jotain ylimääräistä taitoa perustyön lisäksi eli käytännössä kahden eri ammatin taitoja






4 kommenttia:

  1. No itse pääsin alle 40-vuotiaana nykyiseen työpaikkaani palkkatuen turvin, joskin työtehtävät eivät aluksi vastanneet koulutustani, mutta sain sitten kuitenkin ammattiani vastaavia työtehtäviä myöhemmin samasta paikasta. Eli aivan kauhea mäihä ja tuuri kävi ja olen todella nöyrästi suhtautunut tapahtuneeseen. Olen jopa välillä kyseenalaistanut, että miksi juuri minulle kävi näin hyvin? Työpaikallani vain sattui juuri silloin olemaan tarvetta koulutustani vastaavaan työtehtävään. Niin, ja senkin palkkatukipaikan sain suhteilla tai ainakin ne kovasti vaikuttivat työsuhteen syntymiseen.

    Korostan vieläkin sitä nöyryyttäni ja nykyinen työnhaku on aivan "lottoamista", jossa tuurilla on iso osansa! Toisaalta kuulutan myöskin sen vallitsevan työilmapiirin ja työkavereiden perään, sillä niilläkin on merkittävä osa työssä jaksamisen kannalta. Ei se pelkkä palkkatyöpaikka ole mikään heti "autuuden tuova" asia ihmisen elämässä! Itse olen siinä onnellisessa asemassa, että työparini on myös sen työn ulkopuolella hyvä ystäväni, joten tulemme juttuun hyvin myöskin siellä töissämme.

    Nyt tuntuisi jotenkin imelältä ja teennäiseltä toivottaa sinulle tässä lopussa onnea ja menestystä työnhakuusi, mutta toivotan niitä kuitenkin! Sinulla on tällä hetkellä mielestäni parhain työttömyysblogi ja ihan siis 5/5, joten kirjoittele enemmän! Mitä touhuilet työttömänä? Itse taidemaalasin ja kirjoitin tai kirjoitan vieläkin vapaallani työhööni ja ammattiini liittyvää novellia/romaania. On sen verran värikästä porukkaa ja hauskoja sattumuksia työpaikalla, joista ammentaa luovuutta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnittelut työpaikasta ja kiitos palautteestasi!

      Pyrin kirjoittamaan tänne kaunistelematta niin kuin asiat ovat. Minulla ei oikein riitä juttua eikä inspiraatiota useammin kirjoittamiseen.

      Lottoamiselta työnhaku tosiaan tuntuu, ja vielä kun tuuria ei ole minulle suotu... Työttömänä touhuilen enimmäkseen sellaisia asioita, joita tekisin työpäivän jälkeen ja viikonloppuisin, jos minulla työpaikka olisi (eli harrastuksia ja kotitöitä). Tylsäksi se kieltämättä välillä käy, koska ei ole eroa työn ja vapaa-ajan välillä, vaan kaikki on sitä samaa.

      Poista
    2. Noinhan se on.

      Sekin on älytöntä, kun saan palkkani lisäksi työnantajaltani Smartum-kortin, jolla voi käydä elokuvissa, teatterissa tai punttisalilla tms. Jotenkin vain tuntuu irvokkaalta sellaista käyttää palkan päälle, kun olisi juurikin sen palkan vuoksi omaakin varaa maksaa niistä asioista.

      Ja siellä töissä on aivan joka päivä joku leiponut ja tuonut niitä tuotoksiaan ilmaiseksi syötäväksi ja en tavallaan edes tarvisi mitään lounasta jos aina vain söisin niitä tuomisia. Toki nyt sitten kotona syön paremmin ja terveellisemmin, mutta toimistohommissa itselläni menee helposti päivä kahvilla ja suklaalla. Ei siellä silleen kuluta, kun istua mähöttää tietökoneella. Rakennushommissa saattoi sitten mennäkin iso pizza päivässä helpostikin!

      Pointtini tässä nyt kuitenkin oli, että vaikka työttömiä tuetaan paljon liikuntapasseilla yms. (mikä on hyvä), niin silti työssäkäyvät saavat aivan liikaa kaikkia etuja, joita eivät tarvitsisi kansanedustajista puhumattakaan. Sitä rahaa pitäisi kohdentaa köyhille lapsiperheille ja työttömille ja muille osattomille. Itse ainakin maksan veroja aivan tyytyväisenä ja en ajattele ollenkaan, että joku "makaisi sohvalla" juurikin niillä minun verorahoillani.

      On todella kova sana ja etuoikeus saada käydä töissä nykypäivän Suomessa, mutta tätä eivät kaikki päättäjät ja jopa ne työssäkäyvätkään ymmärrä.

      Poista
    3. Työssäkäyvät todellakin saavat usein palkkansa lisäksi monia etuja. Kansanedustajien ilmaiset lounaat ja muut edut ovat tarpeettomia, koska heille maksetaan jo aivan riittävästi "palkkiota", jolla pitäisi pystyä myös juoksevat kulut kustantamaan.

      Työpaikka (erityisesti ns. vakituinen ja kokoaikainen) on nyky-Suomessa etuoikeus. Tämän vuoksi kaikenlaisten juhanavartiaisten pitäisi ymmärtää pitää suunsa kiinni ja lopettaa jatkuva työttömien kiusaaminen ja syyllistäminen, mutta kun ei ole ymmärrystä eikä empatiakykyä heille suotu.

      Poista