Yritykseni
taloudellisen tilanteeni parantamiseksi:
- saada työpaikka
- voittaa lotossa (erittäin epätodennäköistä, mutta varmaankin enemmän mahdollisuuksia kuin työllistymiseeni?)
- myydä jotain
=>
- työpaikkaa en saa
- lotossa voitan vain 10 €
- en saa mitään myytyä ja joudun lahjoittamaan tavaraa (esim. pieneksi jääneitä lastenvaatteita) pois ilmaiseksi…
Lisäksi
olen joutunut huomaamaan, että meidän (työttömien) työnhakijoiden arvostus on vähäisempää kuin aiemmin. Tämä näkyy
siten, että myös sellaisilta tahoilta, joilta on ennen tullut sähköpostia
hakemuksen lähettämisen jälkeen ja kun valinta (joka ei kohdistunut minuun) on tehty,
ei kuulu enää yhtään mitään.
”Ihminen
tarvitsee Suomessa reilut tuhat euroa kuukaudessa edes kohtuulliseen elämään.
Tällä rahamäärällä pää pysyy juuri ja juuri veden pinnalla: saa ruokaa kaappiin
ja katon pään päälle.”
Tällä
hetkellä saan (kiitos aktiivimallivähennyksen ja lapsikorotuksen loppumisen)
alle 500 € kuukaudessa käteen, mikä on vähemmän
kuin koskaan aikaisemmin. Stressaaminen taloudellisesta tilanteestani
lisääntyy sitä mukaa kun ”tuloni” vähenevät. Teen kuukaudessa tappiota
vähintään 1100 € – ja tämä on laskettu pienen palkan mukaan. Vuodessa tappiota
kertyy ainakin 13 000 € - ja edellisen
oikean työsuhteeni (10 vuotta sitten) jälkeen sitä on tullut jo vähintään 90 000 €, kun ottaa huomioon saamani 10
kuukauden pienen palkan ja kertyneet ansiosidonnaiset.
Itseä lohduttaa/ilahduttaa vähän se, että muutama nimekäs kansanedustajaehdokas jäi rannalle käydyissä eduskuntavaaleissa. Saivat tuntumaa siihen, miltä tuntuu kun "yyteet" osuu omaan nilkkaan. Pääsevät päivittämään CV:tä.
VastaaPoistaOnhan tuo laiha lohtu. Toisaalta sopeutumiseläkkeet on jo kerättynä ja hillotolppavirkoja tarjolla.
Poista