maanantai 14. tammikuuta 2019

Minäminäminä


Minä olen veronmaksaja
Minä en ole yhteiskunnan elätti
Minä en makaa laiskana sohvalla kuten työttömät, joita parempi ihminen 
minä olen

Minä olen tehnyt kaiken oikein ja kaikki on
minun omaa ansiotani

Minä olen ahkera työntekijä
Minä olen saanut vakituisen työpaikan
Minua ei ole koskaan irtisanottu yt- neuvotteluissa
Minä en ole ikinä jäänyt toiseksi, kolmanneksi tai viimeiselle sijalle työnhaussa
Minä olen saanut työpaikan heti opintojen jälkeen
Minä olen onnistunut alanvaihdossa
Minä olen erinomainen ihminen
Minä olen osaaja, ja sellaisille on aina töitä.

Minä en voi ymmärtää etteivät kaikilla asiat suju samalla tavalla.
Minäminäminä! Minä olen tehnyt kaiken oikein. Miksi et sinä ole?!

11 kommenttia:

  1. Kokemuksieni mukaan juurikin tuo asenne monella koko aikuisikänsä vakituisessa työssä olleella onkin.

    Lisäisin listaan vielä harhaisen käsityksen omasta korvaamattomuudesta työpaikalla. Huudetaan päät punaisina työttömiä tekemään palkatonta työtä työttömyyskorvauksiensa eteen, mutta ei ymmärretä ollenkaan, että samalla sahataan omaa oksaa katki.

    Tähän ilmiöön liittyy myös vahvasti se ainainen marmatus työssäkäyvien verorahoilla elämisestä, mutta kun kyse on työttömiin kohdistuvista kyykytyksistä, niin ollaan kyllä valmiita maksamaan lähes mitä vain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työttömän ahdinkoa ei ymmärrä ennen kuin se osuu omalle kohdalle. Kaikille ei osu.

      Poista
    2. Kyllä, ja valehtelematta moni koko ikänsä työssä ollut ei edes kunnolla tiedä, mikä on "Kela" tai "TE-toimisto", tai mitä tarkoittaa "aktiivimalli". Siis ihan oikeasti!

      Työttömyydestä puhumumisesta voisi verrata jopa alkoholismista tai masennuksesta keskusteluun. Eli jos et ole niitä itse kokenut, et voi niitä kunnolla ymmärtää ja ulkopuolisena onnekkaana on helppoa huudella kliseisesti, että "Ota itseäsi niskasta kiinni!", "Raitistu, piristy ja mene töihin!" jne.

      Meillä on suuri joukko äänestäjiä, jotka elävät rumasti sanottuna "pää syvällä perseessä" itsekkäästi ja empatiakyvyttömästi juurikin tuolla MINÄ-asenteella laput silmillä omaa "kuplaa" ympäröivästä todellisuudesta.

      Poista
    3. Millä nämä todellisuudesta vieraantuneet saisi näkemään oman kuplansa ulkopuolelle? Toisaalta lähes kaikki puolueemme tuntuvat ajavan samaa "oikeistolaista" linjaa nimestään riippumatta.

      Jotain pientä marginaalipuoluetta äänestämällä ei pysty vaikuttamaan (kuten kunnallisvaaleissa jouduin toteamaan), joten ns. demokratia ei oikein Suomessa toimi, vaan se on pelkästään näennäistä.

      Poista
  2. Kokoomuskuplassa on kiva elellä eikä siellä riitä ymmärrystä kuplan ulkopuolelle.

    VastaaPoista
  3. "..ja ulkopuolisena onnekkaana on helppoa huudella .."
    Työttömyydestä ulkopuolisten määrä on taas vähenemään päin, kun yt-neuvotteluita pukkaa..Nokia, Yle jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jälleen saamme lisää työpaikattomia päättäjien kiusattavaksi.

      Poista
  4. Hyvä kiteytys.

    Tuli mieleen pari muutakin väitettä, jotka esitetään hyvin usein työttömiin liittyvien arvostelujen lomassa:

    1. "Minä en ole koskaan tarvinnut/saanut mitään yhteiskunnan tukea vaan olen aina tullut omillani toimeen." ... ja sitten omasta ahkeruudesta ja urheudesta kertoessa paljastetaan, kuinka monesta lapsesta saa lapsilisiä tai kuinka vaikeaa oli aikoinaan opiskella pelkällä opintotuella.

    2. "Minä en ole saanut yhteiskunnalta yhtään mitään maksamieni verojen vastineeksi" ...ja sitten perään kerrotaan, kuinka hän on itse selvitynyt useista eteen tulleista vaikeuksista - on joutunut käymään läpi monta vaativaa leikkausta ja olemaan pitkiä aikoja sairaslomalla. Samassa yhteydessä tietenkin kerrotaan myös, kuinka paljon joutuu syömään lääkärin määräämiä "Kela korvattavia" -lääkkeitä.

    Ellei työttömän arvostelija ole edellisiin elämässään törmännyt, niin vähintään tämä lyö pöytään kokemusperäistä faktaa, että hän on aina ansiosidonnaisen päivärahan enimmäisajan tullessa täyteen saanut heti työpaikan eikä hänen ole tarvinnut olla eläissään yhtään päivää vastentahtoisesti työttömänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä näitä esimerkkejä todellakin riittää. Lopulta meistä kukaan ei ole ilman yhteiskunnan tukia - ei myöskään yritystasolla. Valtion tavalla tai toisella tukemassa yrityksessä työskentelevä ei ole ilman yhteiskunnan tukea, vaikka toisin kuvittelisi.

      Tuohon ansiosidonnaisella kikkailuun olisi syytä puuttua, mutta eipä taida ketään kiinnostaa, vaan nyhdetään työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavilta se vähäkin pois!

      Poista
    2. Hiljattain eräs lähipiirissäni vaikuttanut varakas työssäkäyvä alkoi suorastaan raivota minulle vähävaraiselle työttömälle, kun olin hakenut Kelasta opintolainani korkoavustusta, johon olin lain mukaan täysin oikeutettu. Summaltaan kyseinen avustus oli vähän vajaat 50 euroa. Kuulemma ei olisi heti saanut olla käsi ojossa vaatimassa yhteiskunnalta rahaa, vaan nuo korot olisi minun itse pitänyt maksaa mukisematta. Kuukausittaiset nettotuloni ovat noin 850 euroa, josta jo liki puolet kuluu pelkkään asuntoni vuokraan.

      Tämä samainen työssäkäyvä on aikaisemminkin saanut ”kohtauksia” näistä Kelan tuista. Viimeksi kun sähkön hinnat nousivat, hän oli tästä ilmeisen vahingoniloinen, mutta voi sitä katkeruuden ja pettymyksen määrää, kun kerroin Kelan maksavan sähkölaskuni toimeentulotukena. Suuttumus oli myös suuri aktiivimallin leikkauksen suhteen, koska toimeentulotukeni paikkaa sen.

      On todella käsittämätöntä, että miten tällaiset vakituisessa työssä olevat ja jopa satojentuhansien eurojen omaisuuden omaavat hyväosaiset voivat olla noin tuohtuneita heikompiosaisten muutamien kymppien tuista? Omasta mielestäni näissä tapauksissa on yleensä kyse jonkinlaisesta narsistisesta empatiakyvyttömyydestä ja tyytymättömyydestä siihen omaan työhön ja työoloihin, sekä kateudesta työttömän näennäiseen vapaa-aikaan, joka virheellisesti rinnastetaan omaan palkalliseen lomailuun.

      En varmasti ole ainoa, jolla on samankaltaisia kokemuksia ja olenkin kantapään kautta oppinut, ettei työttömänä kannata paljoa puhua työttömyydestä työssäkäyville, mikäli heillä itsellään ei ole siihen minkäänlaista henkilökohtaista ja pidempiaikaista kosketusta.

      Poista
  5. Tuollaisille ihmisille tekisi henkilökohtainen kosketus työpaikattomuuteen erittäin hyvää. Maailmassa ei kuitenkaan ole oikeudenmukaisuutta.

    VastaaPoista