Ennakkoluulot työttömistä

Hesarissa oli erinomainen mielipidekirjoitus työttömiin kohdistuvista ennakkoluuloista. Siinä mainitut asiat ovat hyvinkin tuttuja. Tässä pari esimerkkiä näistä ennakkoluuloista:

”Se, että on ollut pitkään poissa työmarkkinoilta, on erittäin huono juttu työtä hakiessa.” (Niinhän se tuntuu olevan.)

”Työnantaja ei uskalla antaa duunia ihmiselle, joka on ollut pitkään pois työelämästä.”
(Täytyy olla poikkeuksellisen ymmärtäväinen työnantaja, joka antaa pitkäaikaistyöttömälle mahdollisuuden.)

Miksi työelämästä poissaolo katsotaan lähes poikkeuksetta negatiiviseksi asiaksi? Silloin voi esimerkiksi opiskella, harrastaa, levätä ja virkistäytyä. Se, että henkilö on ollut ilman katkoja töissä, ei takaa sitä, että hän on oikeasti koko ajan tehnyt ahkerasti jotain eikä ns. lusmuillut. (Tämä toki liittyy siihen, millainen työpaikka ja työtehtävä on kyseessä.) Lisäksi työkokemusvuodet eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, kuten tässä erittäin hyvässä kirjoituksessa todetaan.

Pitkähkö työhistoria samassa työtehtävässä voi tarkoittaa myös leipiintymistä ja paikalleen jämähtämistä. Silloinhan usein halutaan vakituisesta työsuhteesta vuorotteluvapaalle lepäämään. 

Työpaikattomat puolestaan ovat saaneet olla ”vapaalla” riittävästi ja ovat erittäin innostuneita ja motivoituneita pääsemään takaisin työelämään.  Ei pidä tuijottaa pelkästään työhistorian aukkoja, vaan niitä olennaisia asioita työnhakijan CV:ssä.