torstai 16. huhtikuuta 2020

Työpaikattomuus ei masenna – vai masentaako sittenkin?


Nykyinen maailmantilanne on niin masentava ja pelottava, että siinä jopa työpaikattomuus jää toiseksi. Työllisyystilanteeseen ei ole luvassakaan parannuksia, vaan entisestään huononemista koronatilanteen vuoksi. Työpaikattomuus saattaa joskus masentaa enemmän kuin kukaan pystyy arvaamaan, eikä mahdollinen masennus ilmene pelkästään alakuloisuutena tai muina selkeinä oireina. Tässä on asioita, jotka voivat kertoa ns. piilomasennuksesta:


1. Olet hermostunut ja levoton.                                 En yleensä ole. 
2. Sinulla on outoja kipuja.                                         Kyllä on.
”Tunteiden patoaminen johtaa väistämättä niiden purkautumiseen. Usein se saa räjähtämään vihasta, mutta voi ilmetä myös fyysisinä oireina. Päänsärky, oireileva vatsa ja krooninen kipu voivat olla merkkejä masennuksesta. Yhdysvalloissa on esimerkiksi tutkittu, että jopa 40 prosenttia migreenistä kärsivistä sairastaa myös masennusta. Masennus voi pahentaa kipuja ja kivut voivat pahentaa masennusta.”
3. Olet yhtäkkiä hidas.                                                 En ole.
”Jos ennen helpoilta tuntuneet (työ)tehtävät vievät sinulta yhtäkkiä valtavan paljon aikaa, syy voi piillä masennuksessa. Tutkimuksissa on nimittäin todettu, että masentuneet (työntekijät) eivät selviydy tehtävistään yhtä hyvin kuin terveet. Saatat sairastaa masennusta, jos (työtehtävät tuntuvat hankalilta,) ajatus ei kulje etkä enää keksi uusia ideoita.”
4. Ärsyynnyt helposti.                                                Ehdottomasti kyllä!
”Nukuit hyvin ja (työkaverit käyttäytyvät tavalliseen tapaan), mutta huomaat silti ärsyyntyväsi kaikkiin ympärilläsi oleviin etkä tiedä miksi. Arvasit oikein: saatat olla masentunut. Vuonna 2013 tutkittiin, että yli puolet masennusta sairastavista kertoi käyvänsä läpi vaiheita, jolloin he ärsyyntyivät helposti ja olivat tavallista vihaisempia.”
5. Himoitset epäterveellistä ruokaa.      Välillä. Olen aina pitänyt makeasta.


Saatanpa sairastaa? Kaksi ja puoli kohtaa täsmää, joten voin olla piilomasentunut tai sitten en ole. Kovin on työkeskeinen tämäkin artikkeli! On muitakin tehtäviä kuin pelkästään työtehtäviä. On myös muita viiteryhmiä kuin vain työkaverit!

Yksi asia, joka välillä erityisesti masentaa on katkeamattoman työuran puuttuminen! Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta insinööriksi valmistumisestani. Koska CV:ni on täynnä ammottavia aukkoja, en hyvin todennäköisesti tule enää työllistymään - työhaastatteluissa näihin aukkoihin kohdistuvan liiallisen kiinnostuksen vuoksi. Juuri äsken sainkin kuulla etten tullut valituksi hakemaani kesätyöhön, joten nyt masentaa taas hieman enemmän. Miksipä olisin NYT työllistynyt, kun en ole tähän mennessä onnistunut työllistymään? Työllistymättömyyskierteeksi kutsuisin tätä ilmiötä. 


2 kommenttia:

  1. Tuo ärsyyntyminen varmasti juontaa juurensa siihen turhaantumiseen ja tarpeettomuuden tunteeseen, jotka vuorostaan johtuvat siitä työttömyydestä.

    Itse olen huomannut samankaltaista käytöstä eläköityvissä vanhemmissani, kun he ovat koko ikänsä töitä tehneet ja sitten ei yhtäkkiä olekaan 40 vuoden työuran jälkeen mitään järkevää tekemistä päivisin, vaikka rahaa olisi harrastaa ja tutustua uusiin asioihin ja ihan vain oleilla rentoutuen.

    Olet siinä hankalassa iässä, ettei sinua huolita töihin, mutta ei myöskään vielä eläkkeelle. Kyllä siinä helposti ärsyyntyy ja turhaantuu, kun ei tilanteelleen itse voi mitään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myös tunne epäoikeudenmukaisuudesta työpaikkaan valitsemisen kriteereissä ärsyttää, koska on asioita, joita en voi muuttaa toisenlaisiksi. Toisaalta kilpailu on kovaa, hakijoita on paljon ja aina löytyy se kaikin tavoin mieleinen ja "täydellinen" hakija, joka en ole missään tapauksessa minä. Juu, en ole yhtään katkera tästä...

      On useita syitä syrjiä minua työnhaussa. Näitä ovat ikäni, pitkä työpaikattomuuteni eli CV:ni aukot ja se, etten ole korkeakoulutettu. Näiden yli eivät näköjään työnantajat pääse.

      Eläkkeelle (olemattoman pienelle sellaiselle) minulla olisi vielä noin 11 vuotta, kuten toinen minua haastatelleista kertoi hänellä olevan. Hän on siis suunnilleen minun ikäiseni, mutta ei kuitenkaan valinnut ikäistään töihin...

      Poista