maanantai 25. maaliskuuta 2019

Pöyristyttävää


On kyllä röyhkeää ja törkeää, ettei suomalainen työtä vailla oleva henkilö kelpaa töihin, vaan pitäisi tuoda työvoimaa jostain ulkomailta! Mikä meissä suomalaisissa sitten on vikana? Olemmeko me liian vanhoja, liian kalliita, kenties osaamattomia?
"Työllisyyden kasvu on jo tällä hetkellä vieraskielisten varassa"
Selvityksen mukaan 2000-luvun aikana vieraskielisten työllisyys on kasvanut liki 120 000 hengellä. Samaan aikaan suomen- ja ruotsinkielisten työllisyys ei ole kasvanut.
Työllisyyskasvu Suomessa jo tällä hetkellä on vieraskielisten varassa. Jos haluamme säilyttää nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet, on väistämätöntä saada lisää työikäistä väestöä tänne, jotta saamme työllisyyttä nostettua riittävästi.

Mikä tässä oikein on takana, kun suomalaista koulutettua, työkykyistä ja –haluista työvoimaa on työttömänä ainakin noin 300 000 henkilöä, ja silti hingutaan ja vingutaan ulkomaalaisia tänne töihin? Kuitenkin suomenkielen taito on monessa työssä melko olennainen asia eikä Bad English aivan joka paikassa riitä ”kielitaidoksi”. Mitäpä jos työllistettäisiin suomalainen vapaana oleva työvoima ensin?!

33 kommenttia:

  1. Ainakin tällä hetkellä on niin,että ns paskaduunit eivät suomalaisille kelpaa. Mielummin nostetaan sossun, työkkärin yms tukia kuin siivotaan tai puhelinpalvellaan. Sinäkin olet sanonut, että niihin töihin et mene...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerran kun olin töissä niin samassa paikassa teki keittiö ja siivousalan tuurauksia nuori alan ammattilainen. Sanoi hakevansa siivoustöitä mutta vastauksia hakemuksiin ei tule. Vaikutti ihan ripeältä ja tunnolliselta työntekijältä eikä selvinnyt mitään seikkaa miksi ei pääse edes haastatteluun. Lienee vieläkin keikkalaisena. Että se siitä suomalaiselle ei muka kelpaa.

      Eräästä yksityisestä hoitokodista taas sai potkut ne pari suomalaista laitoshuoltajaa ja ainoa joka jäi oli jostakin filippiinien suunnalta. Itse keksin kyllä miksi hoonosoomi jäi mutta suomalaiset saivat mennä.

      Ja on minullekin ehdotettu laitoshuoltajan ammattitutkinto koulutusta mutta karenssin uhallakaan en mene. Ei vaan ole minun hommaani vaikka on siivoustakin tullut tehtyä.

      Poista
    2. Mitä tarkoitat puhelinpalvelulla? En mieltäisi puhelinmyyntiä lainkaan palveluksi! Oikeisiin puhelinpalvelupaikkoihin on taas vaikea päästä ja sellaisia on huomattavasti vähemmän tarjolla kuin puhelinmyyntiä (oli tittelinä sitten ajanvaraaja, asiakasneuvoja, myyntiassistentti tms. niin puhelinmyynnistä on kyse.) Siivoamaan en ole koskaan hakenut, mutta niihin töihin nimenomaan kaivataan ulkomaista halpatyövoimaa, joka ei valita huonosta palkasta, surkeista työoloista jne. Mihinkään töihin ei edelleenkään tuosta vain "mennä".

      Tosiaankin, on kummallista jos edes suomalainen alan ammattilainen ei aina saa töitä, vaan ulkomaalaiset em. syistä ovat se mieleisempi vaihtoehto.

      Poista
  2. Tuossahan ei puhuta prosenteista. Suomenkielisiä työvoimaan laskettavia on aina vaan vähemmän johtuen siitä että joka vuosi 65-vuotta täyttäviä ja työllisyyslaskelmista ulos tippuvia on enemmän kuin työvoiman piiriin siirtyviä oliko se nyt 15- vai 18-vuotiaita. Eli suomenkielisten työllisyys ei voi parantua sadoilla tuhansilla. Työllisyysprosentti voi kasvaa ja jopa ilman talouskasvuakin koska 15-64-vuotiaita on vehemmän kuin ennen.

    Olis tuossa jutussa muutakinn asiaa. Esim. työllisyysprosentti ei kerro juuri mitään vaan työllisten kappalemäärää olisi syytä tarkastella mieluummin.

    Ja oli sitten ihan huuhaatakin. 5 kk töitä vuodessa on saatu laskettua niinkin näppärästi että jaettu työssäolokuukaudet kaikkien suomalaisten määrällä. Siis vauvasta vaariin. Olisi nyt laskettu edes 15-64-vuotiaiden määrällä jakamalla samoin kuin työllisyysprosenttikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Prosentit ja laskentatavat ovat vähemmän tärkeitä työllisyysasteesta valehdeltaessa. Sen sijaan työttömyysprosentti ja työpaikattomien lukumäärä kertovat totuuden, aivan kuten työssäkäyvien lukumäärä. Jotenkin kummasti meitä 50...55 -ikäisiä ja tietenkin myös 55...64 -vuotiaita on runsaasti työttöminä. Ikäsyrjintää ei vain koskaan mainita syyksi "työllisyyden kasvamattomuuteen".

      Tosiaan, ne jotka ovat töissä, ovat siellä yleensä 12 kk vuodessa (lomia lukuunottamatta), joten on täysin älytöntä kertoa jostain 5 kk vuodessa töissäolosta! Minulle toki kelpaisi sekin, kun tällä hetkellä (ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa) työssäolokuukausia minulla on puhdas nolla.

      Poista
    2. Tuolla prosenttijutulla tarkoitin (ja myös juttu tarkoitti) että on turhaa talouden kannalta hekumoida jos työllisyysprosentti nousee vaikka 80 prosenttiin mutta samalla työssäkäyvien osuus tippuu kappalemääräisesti vaikka 100 000 henkilöllä. Ikäluokat joista lasketaan työllisyysprosentteja pienenevät yhteenlaskettuna. Jokainen ikäluokka joka jää eläkkeelle on isompi kuin joka tulee tilalle ja näin taitaa olla vielä pitkään.

      Itse asiassa työttömyysprosenttia on helpompi muokata mieleisekseen. Työlliseksi sen sijaan lasketaan vain säännöllisesti vähintään tunnin viikossa palkkatöitä tehnyt. Paljon helpompi laitta työtön työkokeiluun (joka vähentäisi työttömyytttä) kuin saada edes osa-aikatyö josta maksettaisiin palkkaa (joka taas lisäisi työllisyyttä). Ehkä oikempi työttömyyslukema saadaan jos katsotaan montako henkilöä sai työttömyysetuutta. Tämäkin tosin poistaa tilastoista karensseissa olevat.

      Ja vielä noista ikääntyvistä työttömistä. Ikäryhmässä 20-35 vuotta 78 000 henkilöä sai Kelan etuuksia ja ikäryhmässä 45-60 kelan etuuksia sain 68 000 henkilöä. Mielestäni on turhaa väittää että työttömyys erityisesti kurittaisi vanhempia ikäluokkia. Työllisyysaste on myös noussut kaikista voimakkaimmin juuri 55-64-vuotiaissa.
      https://www.stat.fi/til/tyti/2017/13/tyti_2017_13_2018-04-12_kat_002_fi.html

      Toki tuo kertoo lähinnä sen että ne jotka ovat pysyvän työpaikan aikoinaan saaneet ovat sen saaneet myös pitää ja yt-neuvotteluissa potkut saa usein nuorempi ikäpolvi. Ikääntyneen työttömän voi tietenkin olla vaikea työllistyä ikänsä takia. Mutta niin näyttää olevan nuoremmankin, olipa syy mikä tahansa.

      Poista
    3. Kyllä ne prosentit ovat aina enemmän tai vähemmän muokattuja; työttömyysprosentti alaspäin ja työllisyysprosentti ylöspäin. Ei kai kukaan tosissaan voi uskoa 72 prosentin työllisyysasteen "ihmeeseen". Valitettavasti näitä hyväuskoisia kuitenkin aina riittää, kuten myös aktiivimallin hyödyllisyyteen ja "aktivoivaan" vaikutukseen uskovia.

      Omasta ja muutaman tuttavankin kokemuksesta voin todeta yli viisikymppisen työttömän henkilön työllistymisen vaikeuden. Tuo tilasto kertoo vain Kelan ns. etuuksia saavat. Ehkä vanhemmassa ikäryhmässä on vielä ansiosidonnaista saavia tai varhaiseläkkeellä tai sairauseläkkeellä olevia? Toisaalta ero on vain 10 000 henkilöä, joten en oikein usko vanhemman ikäryhmän parempaan työllisyyteen. Ainoa uskottava selittävä tekijä on tosiaan tuo pysyvän työpaikan aikoinaan saaneet, jotka ovat sen saaneet myös pitää.

      Poista
    4. Työllisyysprosenttia saa ylöspäin vain saamalla palkkatöitä. Siksi sitä on vaikea muokata mitenkään.
      Työllisyystilasto nyt on aina sinänsä totta. Se 1h per viikko on kansainvälisesti hyväksytty ja tekee henkilöstä työllisen. Itse en näe miten sitä paljoa voisi huijata koska kunta tai valtio ei anna kenellekään tai kaikille halukkailla tuollaista tunti per viikko palkkatyösopimusta. Ja se olisi ainoa tapa saada työllisyysluvut kikkailemalla kasvuun.

      Työttömyysprosentti sen sijaan menisi jopa lähelle nollaa jos päätettäisiin että ensi toukokuussa kaikki työttömät menevät karenssin uhalla kuukauden pituiselle käsipäivääkurssille. Silloin he eivät olisi työttöminä toukokuun tilatoissa ja ihme olisi tapahtunut. Työllisiksi heitä ei kuitenkaan laskettaisiin vaan toimenpiteissä oleviksi. Media kuitenkin uutisoi vain työttömistä ja työllisistä, toimenpiteissäolevat mainitaan jossain sivulauseessa.

      Tämä vuoksi en itse luota lainkaan työttömyystilastoihin vaan seuraan Kelan sivuilta työttömyysetuuksien saajien määrä joka kertoo jo paljon enemmän. Ansiosidonnaista saavista vain vuositasolle joten he jäävät vähän paitsioon. Tosin vuositasolla ansiosidonnaista saavia oli viime vuonna noin 100 000 vahemmän kuin pari vuotta aikaisemmin. Kelan etuuksilla vähennys on jotakin 20-30 000 luokkaa.

      Vuonna 2017 55-64-vuotiaiden työttömyysprosentti oli 5,3%, 35-44-vuotiaiden 5,5% ja 15-24-vuotiaden 10,4. Työllisyysprosenttia 55-4-vuotiaissa laskee tietysti se että osa on jo jollakin eläkkeellä mutta silti eroa vain 10% ja siinä missä vanhempien työllisyys on nousevalla käyrällä niin nuorempien on laskevalla.

      Poista
    5. Tunnilla per viikko "työlliseksi" laskeminen osoittaa sen, miten epätoivoisesti pitää saada työllisyys näyttämään siltä, mitä se ei todellisuudessa ole. Työlliseksi ei pitäisi laskea sellaista, joka joutuu nostamaan tukia, soviteltua päivärahaa tms. pienen tai olemattoman palkkansa lisäksi.

      Poista
    6. Mielestäni tuo 1h/viikko on ollut työllisen määritelmä ties kuinka kauan ja myös kansainvälisesti. Eli se ei ole mikään nyt määritelty tai edes tämän hallituksen määrittelemä. Korjatkoon joku jos olen väärässä.

      Siitä olen samaa mieltä että tuota tuntirajaa pitäisi nostaa. Mielestäni 18h/viikko olisi alkuun hyvä eli sama mikä vaaditaan työssäoloehtoon.

      Henkilökohtaisesti olisin tyytyväinen jos saisin n.25/viikko sopimuksen. Sen palkalla ja tuilla pärjäisin huomattavasti paremmin kuin pelkällä pienellä ansiosidonnaisellani ja vapaa-aikaakin jäisi mukavasti. Eikä haittaisi jos minut laskettaisiin työlliseksi.

      Poista
    7. 18 h viikossa olisi tosiaan huomattavasti parempi työllisyyden määritelmäksi. Minulle kelpaisi 25...30 h viikossa työtä, mutta sellaistakaan ei ole ollut saatavillani.

      Poista
  3. Ei kai suomalaiset työtä tarvitse koska voi tempputyöllistää.
    Miten oot kuntouttavan onnistunut välttämään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tempputyöllistäminen on päivän sana. Kuntouttavaan työtoimintaan ei voida laittaa pelkän pitkäaikaistyöttömyyden perusteella eikä minulle ole kukaan sellaista kehdannut edes ehdottaa. Seuraavaksi saattaa uhata työkokeilu, koska sellaisesta on minulle vihjailtu. Toivottavasti onnistun myös sen välttämään.

      Poista
    2. Ai minä kun luulin ,että se pitkittynyt työttömyys olisi syy joutua kuntouttavaan työtoimintaan.

      Poista
    3. "Kuntouttava työtoiminta ei ole kuitenkaan tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenevät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai palkkatuettuun työhön."

      Te-toimistonkin sivut tosin väittävät virheellisesti että jo pelkkä pitkä työttömyysaika olisi peruste kuntouttavalle työtoiminnalle. Sama harhaluulo on useilla muillakin.

      Itselleni on tuota ehdotettu ja kerroin etten aio osallistua. Niin pitkään kun pidän itseäni työkykyisenä en allekirjoita mitään paperia jossa sovitaan kuntouttavasta vaikka joutuisin olemaan työttömänä vuosikausia. Onneksi kunnassani noudatettiin lakia ilman sen kummempia karenssinantamisia ja pääsinkin sitten palkkatuettuun työhön. Moni kunta toimii tosin kyseisessä asiassa vastoin lakia. Esim. viereinen pienempi kunta hekumoi lehdessä miten heillä on työttömyys saatu vähenemään ja kuntouttaavan osallistuu enemmän työttömiä.

      Poista
    4. Sosiaali - ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntouttavasta työtoiminnasta mm. näin:
      "Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena tulee olla asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen siten, että he voisivat osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.

      Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttava työtoiminta ei saa aiheuttaa kunnan tai muun toiminnan toteuttajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomauttamisia, eikä heidän työolosuhteidensa tai etuuksiensa huonontumista. Kuntouttavan työtoiminnan työtehtäviä määriteltäessä on aina tarkasti arvioitava edellä mainittuja asioita."

      Poista
  4. Tässä hyvä tilasto siitä, miten työllisten määrä ei vieläkään ole noussut 90-luvun lamaa edeltävälle tasolle:

    http://www.stat.fi/til/tjt/2017/02/tjt_2017_02_2019-03-08_kat_001_fi.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen tilasto ns. työttömistä kotitalouksista, joita on tuon mukaan ollut vuonna 2017 noin 167 000:
      "Työttömien kotitalouksien lukumäärä oli korkeimmillaan 2010-luvun taantuman aikana vuonna 2015, jolloin niitä oli 177 000. Ennen taantumaa työttömien kotitalouksien lukumäärä oli alimmillaan vuonna 2007, jolloin niitä oli 107 000. Taloustilanteen hieman parantuessa viime vuosina on työttömien kotitalouksien lukumäärä kääntynyt lievään laskuun; vuonna 2017 työttömien kotitalouksia oli 10 000 kotitaloutta vähemmän kuin pari vuotta aikaisemmin."

      Poista
    2. Tuosta mtv:n jutussa olikin kyse. Työllisyysaste voi vielä nousta mutta ongelmana on enemmänkin työllisten kappalemäärällinen lasku tai pysyminen samana. Eläkeläisten määrä nousee vielä vuosia ja vaikka työllisyysaste nousisikin niin se ei oikein riitä vanhusten kulujen kattamiseen.

      Muistaakseni työllisyysaste ei ollut ennen 90-lamaa edes 75% mutta määrällisesti työllisiä oli enemmän kuin nyt. Ja miltei varmasti silloin pelkästään työllään pystyi elämään eli työpaikat oli kokoaikaisia.

      Poista
    3. Työllisyysasteella kikkailu on tällä perusteella hyödytöntä. Työpaikkojen laatu ja työllisten määrä on se, mikä merkitsee.

      Poista
  5. Tilastojen mukaan kuitenkin aletaan kohta jo lähestymään täystyöllisyyden rajaa 5 %, 1,5 % vielä matkaa...

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyollisyysasteen-trendi-pysyi-helmikuussa-72-5-prosentissa-jatkossa-tyollisyysasteen-nosto-tulee-olemaan-yha-vaikeampaa/30e021cc-887f-40b2-848d-f47287bac95c

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän kohtaan sopii kulunut sanonta valheesta, emävalheesta ja tilastosta!

      Poista
    2. Tässäpä hauska kohta mainitusta Kauppalehden jutusta:
      "Työllisiä oli helmikuussa 2 504 000 eli 34 000 enemmän kuin viime vuoden helmikuussa. Virhemarginaali on 34 000 suuntaan tai toiseen."!!

      Poista
    3. miten on mahdollista sitten että jos täystyöllisyys on 5% niin miksi saksan baijerissa työttömyys on vain 3%
      https://statistik.arbeitsagentur.de/Navigation/Statistik/Statistik-nach-Regionen/Politische-Gebietsstruktur/Bayern-Nav.html

      Poista
    4. Saksan systeemi on minijobsit jotka nostavat työttömän työlliseksi tilastoissa mutta käytännössä henkilö saa yhä työttömyys ynnä muita korvauksia. Saattaa olla tipahtaa myös virallinen työttömän status pois vaikka korvauksen saisi täysimääräisesti. Saksassa lisääntyy tuloerot ja köyhyys kasvaa vaikka virallisesti ja taloudelliseti menee hyvin. Talouden palvonta ja talouskasvu on kuin uskonto ja ratkaisuna kaikkeen.
      https://yle.fi/uutiset/3-7709502

      https://www.pam.fi/uutiset/2016/03/saksan-tyomarkkinamallilla-on-nurja-puolensa-tyottomyys-vahenee-koyhyys-kasvaa.html

      Veikkaan että äärioikeisto nousee ja muutkin ääriliikkeet. Ihmiset ei opi historiasta yhtään mitään ja kohta on taas kristalliyö johonkin kansanryhmään kohdistettuna.

      Poista
    5. Suomessa täystöllisyyden ylärajana pidetään tuota 5% rajaa, jonka jälkeen alkaa tulla vastaan rakenteellinen työttömyys.

      Kyllä kuitenkin kaikki mittarit näyttää positiivista suuntaa työllisyydestä: Avoimien työpaikkojen määrä, työllisten määrä, työttömien määrä, yms.

      https://www.kauppalehti.fi/uutiset/minkalainen-suomi-olisi-ilman-tyottomyytta/8209eb45-7ea9-3bb7-b67d-6038d7d6d50b


      https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_tmt&lesson_id=5&subject_id=6

      Poista
    6. https://yle.fi/uutiset/3-9602324

      Poista
    7. Avoimien työpaikkojen määrä ei kyllä juuri mitään. Ainakin täälä ilmoitetaan nykyisin työkkäriin yhä enemmän kesätyöpaikkoja. Kyllä ne samat kesätyöpaikat olivat avoinna myös pari vuotta sitten mutta niitä ei ilmoitettu te-toimistoon vaan ne olivat yritysten omilla sivuilla. Eli näyttää vaan että työpaikat ovat lisääntyneet. Samoin haettiin ihan perustasonhommiin vähän aikaa sitten ja aina kun hakuaika loppui tuli uudestaan ne samat ilmoitukset auki. Vaikea kuvitella että mihinkään noista kolmesta työstä ei olisi löytynyt tekijää. Kyseessä vuokratyöpaikka joten hakivat ilmeisesti vain reserviinsä.

      Positiivista suuntaa voi näyttää mutta ollaan vielä todella kaukana vuosituhannen alun työttömyystukea saavien määristä. 12/2017 tukea sai 369 000 ja vertailun vuoksi esim. 12/2015 428 000 (tämä oli tilastoiduista isoin lukema) ja 12/2007 244 000 (tämä oli tilastoiduista pienin lukema). Viime vuodelta ei ole vieläkään tullut tilastoa.
      Kelasto
      https://www.kela.fi/kelasto
      Raportit aiheittain ja siitä työttömät.

      Poista
  6. Kokeilpaaka Mol:in sivuja ja poistakaa sieltä kaikki ns. "höpöhöpö-paikat" vuokrausfirmoineen, niin ei sieltä jää jäljelle paljoa aikuisten vakavasti otettavia paikkoja, joilla ihminen voisi itsensä ja perheensä elättää!

    Oman työpaikkani sain täysin suhteilla ja varmaan näitäkin "piilotyöpaikkoja" on paljonkin, joista ei työttömille kerrota ja jotka täyttyvät suhdeverkostojen avulla.

    Nykyisin työmarkkinat ovat todella raaka-alue ja siellä pitää erottua sadoista hakijoista. Ei riitä enää se hyvin tehty CV ja työkokemuskaan, kun siellä on monia muitakin yhtälailla samassa asemassa olevia ja "nälkäisiä" kilpailijoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki duunaripaikat menee suhteilla. Suorastaan v*tuttaa hakea mitään kun kohta kuulee että paikan sai veljenpoika Kasperi. Pikkupaikkakunnalla kaikki tuntevat kaikki näin kärjistetysti ja siksi myös usein tietää kuka sai paikan vaikka mitään virallista ilmoitusta ei saisikaan.

      Poista
    2. Kehityssuunta kuitenkin positiivinen verrattuna edellisiin vuosiin myös avoimissa työpaikoissa.

      https://www.tilastokeskus.fi/til/atp/2018/04/atp_2018_04_2019-02-19_tie_001_fi.html

      Poista
    3. Olen kyllästynyt rahan palvontaan ja talouskasvusta höpöttämiseen - ihan kuin mikään muu ei enää merkitsisi mitään! Rahan palvonta eli ahneus on väistämättä johtanut siihen, että eräskin henkilö sai kuusi miljoonaa euroa vuodessa siitä, että vanhukset jätetään hoitamatta. Samaan aikaan toiset saavat alle 600 € kuukaudessa, koska työvoimakuluissa säästetään eikä palkata tarpeeksi henkilökuntaa.

      "Tutkijat muistuttavat, että työttömyyden poistumisella olisi kaikkein dramaattisin vaikutus tietysti niiden noin 650 000 suomalaisen elämään, joita työttömyys vuosittain koskettaa. Heidän käteen jäävät tulonsa kasvaisivat keskimäärin tuhannella eurolla kuukaudessa. Täystyöllisyys on utopiaa, mutta tutkijoiden laskelmat kertovat karua kieltään työttömyyden kustannuksista. Jos työttömyys on maksanut vuositasolla lähes kahdeksan miljardia euroa, kuinka paljon olemmekaan menettäneet pelkästään tällä vuosikymmenellä? Vuoden alusta voimaan tullutta työttömyysturvan aktivointimallia on kritisoitu työttömien kyykyttämisenä. Vaikka malliin on jäänyt varmasti valuvikoja, jotain on ollut pakko tehdä, jotta työttömyysjaksot jäisivät yksilötasolla aina mahdollisimman lyhyiksi."

      Valitettavasti työttömän työllistyminen ja aktiivimallin voimaantulo eivät liity mitenkään toisiinsa!

      "Osa TE-toimiston asiakkaista tarvitsee ensisijaisesti terveys-, sosiaali- ja kuntoutuspalveluita ennen kuin työllistyminen on edes mahdollista."

      Jospa ensin saataisiin työllistettyä meidät, jotka emme em. palveluita tarvitse...

      Poista
  7. Kunnollisista ja "oikeista" työpaikoista on todella kova kilpailu eivätkä parhaat paikat edes ole julkisessa haussa. No, (pitkäaikais)työpaikaton ei sellaista kuitenkaan saa.

    VastaaPoista