Tänään oli Aamulehden paperiversiossa juttua entisten
tampellalaisten muutosta keskustasta pois. Otsikko toisen polven
tampellalaisesta kiinnitti erityisesti huomioni, koska olen itsekin ollut sellainen neljä vuotta 1990-luvun alussa. Lyhyeksi tampellalaisuuteni
siis jäi. Vuonna 1994 jouduin
irtisanotuksi ja ulkoistetuksi, ja
sellaisena pysyin vuoteen 1999 äitiyslomalle jäämiseeni asti. Entinen Tampella oli tuona aikana
tosin jo Kvaernerin omistama. Sittemmin siitä tuli Metso ja nykyisin omistaja
on Valmet.
Olen silloin tällöin miettinyt, olisinko mahdollisesti onnellisempi/ tyytyväisempi elämääni, jos olisin saanut jatkaa insinöörin työssä (mahdollisesti samassa paikassa) kaikki nämä vuodet? Lyhyeksi jäänyt insinöörin urani kun käytännössä päättyi tuohon äitiyslomalle jäämiseen.
Olen silloin tällöin miettinyt, olisinko mahdollisesti onnellisempi/ tyytyväisempi elämääni, jos olisin saanut jatkaa insinöörin työssä (mahdollisesti samassa paikassa) kaikki nämä vuodet? Lyhyeksi jäänyt insinöörin urani kun käytännössä päättyi tuohon äitiyslomalle jäämiseen.
Niiden 16,5 vuoden aikana, jotka keväästä 1999 ovat kuluneet,
olen sitten viettänyt seuraavanlaista elämää:
- parisen vuotta äitiyslomilla
- 1 vuosi ”lomautettuna” ensimmäisen äitiyslomani jälkeen (työtä minulle ei ollut tiedossa, joten siksi tuo lomautus on lainausmerkeissä) Tuolloin minulle kerrottiin, etten ole ”sellainen, joka halutaan töihin” *
- yhteensä lähes 4 vuotta työvoimapoliittisissa koulutuksissa, joihin on sisältynyt noin vuosi työssäoppimista neljässä eri organisaatiossa
- noin seitsemän vuotta kokonaan työttömänä
- runsas vuosi määräaikaisessa puolustusvoimien virassa ja
- toinen hieman yli vuosi määräaikaisissa sijaisuuksissa erään yrityksen palkkalistoilla
- sekä tähän mennessä kaksi kuukautta palkkatukityössä
*Tämän lausunnon jälkeen minut on kuitenkin ”haluttu” oikeisiin töihin 2 kertaa ja palkkatukitöihin kerran
Kuka nyt tällaista uraa vaihtaisi pois? Ei kukaan! Olenhan
saanut yhden ja saman työpaikan lisäksi sekä aina samojen kollegojen naamojen sijasta
tutustua kokonaista kuuteen eri työpaikkaan - tutustumisjaksojen ollessa kestoltaan kuukaudesta runsaaseen vuoteen. Eipä silti; pitkiä ja vapaita kesiä
en vaihtaisi pois! Paljon muuta edellä kertomistani kokemuksista olisin kuitenkin
valmis vaihtamaan pois ja myös niiden vapaiden kesien ympärillä olleet noin
yhdeksän kuukautta per työtön vuosi …
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti