Hyvä työhakemus

Jos kaipaat vinkkejä hyvään työhakemukseen, minulla ei niitä ole, sen sijaan tämän hauskempi ei työhakemus voi olla:

allyntilitys.blogspot.fi/2007/07/hyvä-työnantaja

Ainakin tuolla hakemuksella erottuisi joukosta, mikäli kaikkia kuhunkin työpaikkaan saapuneita satoja työhakemuksia edes koskaan luettaisi…

Työnhaku on mennyt sellaiseksi teatteriksi ja pelleilyksi, että jollakin tavalla poikkeava hakemus sopii oikein hyvin vastaamaan rekrytoijille samalla mitalla!

Turhaa vaivannäköä

Tulipahan testattua Tampereen kaupungin sisäisen työpaikan hakeminen ensimmäistä - ja hyvin todennäköisesti - viimeistä kertaa, varsinkin kun en ole niitä paikkoja enää näkemässä...

Hakijoita tehtävään oli päätöspöytäkirjan mukaan kokonaista 12, joista kaksi ei ”täyttänyt kelpoisuusehtoja”. Olinkohan minä mahdollisesti toinen heistä (ja miksi)? Siksikö kun olin palkkatukityöntekijä, jolla ei ole mitään oikeuksia, ainoastaan velvollisuuksia?

Muodon vuoksi(?) paikkaan haastateltuja oli ollut neljä, joista tehtävään tuli valituksi (minua 15 vuotta nuorempi) filosofian maisteri. Tehtävään, joka on lähinnä tradenomille tai merkonomille sopiva. Mitään sen ylempää koulutusta ei ko. työhön tarvittaisi. Arvasinkin jo hakiessani hakevani turhaan.

Sain taas kerran tyhjän pyytämällä – ja työtä saan ilmeisesti vain hakematta eli
ei-perinteisellä hakutavalla.

Viides päivä työttömänä

Ensin olin viisi päivää virallisella lomalla palkkatukityösuhteen loppuajan, sen jälkeen hiihtolomalla (sisältäen neljä työttömyyspäivää), ja nyt on menossa viides arkipäivä kokonaan (valitettavasti täytyy taas käyttää t-sanaa) työttömänä. En vielä edes ehtinyt ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, mutta sähköpostiini sain jo ”Tärkeää tietoa työnhaustani ja työttömyysturvastani”:

Tämä on Pirkanmaan TE-toimiston virallinen yhteydenotto työnhakijaksi ilmoittautuneille.
Lue tämän kirjeen sisältö huolellisesti, koska siinä on sinulle tärkeää tietoa työttömyysturvaasi ja työnhakuusi liittyen. Olemme sinuun yhteydessä tarvittaessa puhelimitse, sähköpostilla tai kirjeitse. 

Joku Muu on siis ilmoittautunut puolestani työttömäksi?! Eli se tapahtunee automaattisesti palkkatukityön loppuessa.

Asioinnin tilanne

Työnhakusi on voimassa.
TE-toimisto ottaa sinuun yhteyttä 01.06.2016 

Pakkolomalla

Jo kolmatta päivää (pakko)lomalla, jota en tarvitse. Tarvitsen lomaa vasta ensi viikolla, kun on koulujen hiihtoloma. No, onhan ensi maanantai vielä viimeinen (pakko)lomapäiväni.
Olisin todella paljon mieluummin ollut nämäkin päivät töissä ja tehnyt jotain hyödyllistä, kun siellä on nyt kuukauden kiireisin aika menossa. En viitsi edes yrittää keksiä mitään tekemistä kotona… On tylsää! Voinhan toki siivota – siivoamista riittää, mutta se ei oikein huvita. Haluan pois kotoa, ihmisten ilmoille, takaisin töihin!

Olen sellainen ihminen, joka tarvitsee aikataulutettua, ulkoa ohjattua tekemistä eli työtä. Päivissä pitää olla rakennetta, eivätkä ne saa olla tällaista satunnaista haahuilua.  

Toimettomana oleminen on raskasta. Kotona lorvailu ei todellakaan ole minua varten. Minun pitää vain ajatella olevani toistaiseksi lomalla, koska en ole vielä virallisesti työtön.

Viisi vuotta blogia

Tänään onkin erikoinen päivä, kun blogini aloittamisesta on kulunut tasan viisi vuotta, ja samalla oli viimeinen työpäiväni palkkatukityössä. Virallisesti palkkatukityönpätkäni loppuu vasta viikon päästä, mutta kertyneet lomapäivät on pidettävä pois - tarvitsin niitä sitten tai en… Puoli vuotta työelämässä kului uskomattoman nopeasti! Sama aika työttömänä sen sijaan matelee matelemistaan… Tuntuupahan elämä pidemmältä työttömänä ollessa :-)

Viisi vuotta on kuukausina 60, joista kuutena sain olla töissä. Näin ollen yhden kymmenesosan blogini olemassaoloajasta olen päässyt olemaan pois työttömyydestä. Kai se on jo minulle jonkinlainen saavutus, kun täytän kesällä 50 ja yhteensä työkokemusta on kertynyt vaivaiset 12 vuotta. Lisäksi näiden viiden vuoden aikana olen käynyt kaksi työvoimakoulutusta, joihin sisältyi 3 + 4 kk työssäoppimista, joten viidestä vuodesta pyöreästi vuoden olen ollut tavalla tai toisella – palkatta tai huonolla palkalla – työelämässä. Lisäksi olen opiskellut avoimessa yliopistossa yhteensä 80 op. Ensimmäinen työvoimakoulutus, jossa suoritimme 35 op avoimen opintoja, osoittautui (kuten sitä aiemmat työvoimakoulutukset) täydellisen hyödyttömäksi; työssäoppimisestakaan ei poikinut yhtään mitään! Vasta viimeisin typo- koulutus hyödytti minua ainakin tämän palkkatukipätkän verran. Tämmöistä on mahtunut viiteen vuoteen työttömyyden/ työllisyyden osalta – muusta en ala edes kirjoittaa. Ehkä sitten joskus jossain muualla?

Harmittaa kovasti!

Kaikki viimeaikaiset postaukseni koskevat (tietenkin) samaa aihetta eli työn loppumista. Niin asia nyt vain on, että en sitten millään haluaisi enää jäädä pois työelämästä! Taidanpa kahlita itseni lämpöpatteriin enkä suostu lähtemään... Tänäänkin oli oikein mielekäs päivä töissä; työtehtäviä on yleensä juuri sopivasti - ei liikaa (burnout) eikä liian vähän (boreout). Toki on ruuhkaisempia aikoja, mutta se vain tuo mukavan lisän työpäivien sisältöön. Olen saanut käyttää aivojani ja oppia uusia asioita, ja samaa haluaisin tehdä myös jatkossa!

Sain muuten - ensimmäistä kertaa työttömyysvuosieni aikana - yhdeltä vuokrafirmalta tiedon työpaikasta sähköpostiini. Olen joskus aikaisemmin hakenutkin vastaavaa tehtävää, mutta valitettavasti noin kuukauden kestävä vuokratyönpätkä toisella puolella kaupunkia ei nyt oikein houkuttele edes hakemaan (lisäksi ei minua ko. työpaikkaan hyvin todennäköisesti valittaisi).

Jos minun jatkossa pitäisi tai saisin mennä jälleen kerran uuteen työpaikkaan, siellä odottaisivat taas uudet ihmiset, uudenlainen työympäristö, uusien työtehtävien opettelu ja työmääräkin saattaisi osoittautua mahdottomaksi, koska nykyisin ei palkata ketään ennen kuin on aivan pakko - jos silloinkaan...

Oikeastaan alle vuoden työsuhteita ei tulisi edes olla, koska puoli vuotta hujahtaa aivan älyttömän nopeasti ja tuntuu siltä että on juuri päässyt vasta alkuun. Vaan jospa kävisikin niin, että saisin jostain(?) muutaman viikon sisällä työpaikan, kuten kävi vuonna 2008, kun olin jäänyt edellisestä määräaikaisuudesta työttömäksi ilman minkäänlaista tietoa jatkosta. Hupsista, kolmen viikon kuluttua minulle soitettiin firmasta, jossa olin ollut haastattelussa edellisenä syksynä enkä silloin tullut valituksi. Yllättäen siellä oli tullut tarvetta lisätyövoimalle, ja he pyysivät minua töihin! Se tapaus oli kyllä ehdottomasti "once in a lifetime" - osastoa... Kyseistä kolmen viikon jaksoa en edes laske työttömyydeksi, varsinkin kun minulla on viime aikoina kokemusta kuudesta vuodesta ja kolmesta kuukaudesta työttömänä (sisältäen kaksi työvoimakoulutusta työssäoppimisjaksoineen).

Viimeisiä viedään

Viimeiset työpäiväni "tällä tietoa" ovat menossa. Tässä vaiheessa on aika sama, miten ahkerasti vielä töitä teen, koska hommat kuitenkin jäävät aivan kesken. Motivaatio on kieltämättä hieman haussa...

No, eipä siinä mitään - kunnioitettu(?) pormestarimme ei kuitenkaan ole huolissaan Tampereen työllisyystilanteesta, vaikka Tampereen työvoimasta oli viime vuoden lopulla työttömänä 18,9 prosenttia. Tuo on jokseenkin hätkähdyttävä luku! Vaikea ollakaan huolissaan, kun hänellä itsellään on kaksi korkeapalkkaista työtä  eikä näin ollen minkäänlaista käsitystä työttömien tilanteesta! Enpä juuri arvostanut ko. henkilöä aikaisemminkaan, ja nyt taisi arvostus lipsahtaa nollan alapuolelle.

"Työttömiä työnhakijoita oli Tampereella 21 356. Yli vuoden työttömänä olleita tamperelaisia oli joulukuussa 7 164, mikä on 1 573 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten."

http://www.aamulehti.fi/tyottomyys+piinaa+tamperetta

Työpäiviä jäljellä 5, työttömyyden jatkumiseen aikaa parisen viikkoa.