Työpaikan saannin hankaluudesta ja vaikeudesta

Työpaikan saaminen on yhä edelleen hankalaa ja vaikeaa siitä huolimatta, että olen (ollut) töitä hakiessani töissä, vieläpä samalla työnantajalla, jolta työpaikkaa haen. Vaatimukset pysyvät aina yhtä mahdottomina, enkä vieläkään ole saanut tilaisuutta opetella kaikkia töitä.

Kesäsijaisuus:

Tätä hain useita vuosia (4), ennen kuin lopulta sain yhden sijaisuuden kesällä 2021 ns. tiskin alta, edes hakematta paikkaa. Sitä ennen olin ollut talossa jo lähes vuoden.

Vuorotteluvapaan sijaisuus:

Samoin vuorotteluvapaan sijaisuuksia hain useita kertoja vuosina 2015–19 ja pääsin jopa melko hyvin työhaastatteluihin, mutta koskaan aiemmin en sellaista onnistunut saamaan. Vuonna 2022 sain  sijaisuuden organisaatiosta, jossa olin jo ollut töissä määräaikaisena. Valitettavasti tämä on osoittautunut pettymykseksi – ehkä molemmin puolin? Olisikohan kaikissa muissakin vuorotteluvapaan sijaisuuksissa vapaalle jäänyt henkilö ollut suorastaan korvaamaton?

Vakituisen paikan hakeminen määräaikaisena töissä ollessa:

Hain vuonna 2021 neljää vakituista työpaikkaa, haastattelukutsun sain vain yhteen paikkaan neljästä, enkä tullut siihen valituksi. Kolmesta muusta en ole saanut minkäänlaista ilmoitusta valinnan kohdistumattomuudesta minuun, toki olen intrasta jo nähnyt valituksi tulleiden nimet…

Jatkon saaminen pätkätyön jälkeen:

”Työelämää on takana enemmän kuin edessä.” 

Mielenkiintoinen seikka sinänsä, että tämä pitää omalla kohdallani paikkansa, vähäisestä takana olevasta työelämästä huolimatta. Oikeastaan työelämää on minulla yhtä vähän takana ja edessä, tai ainakin siltä minusta tuntuu. Takanani on yhteensä vain 14 vuotta työelämää ja edessä ”pitäisi” olla vielä noin yhdeksän vuotta, mutta se ei ole kovinkaan todennäköistä.

Ikäsyrjintä:

Äskettäin osui yt-neuvottelut ja irtisanominen läheiselle 57-vuotiaalle henkilölle, jolla oli siihen asti katkeamaton työura. No, miten hänelle kävi? Hän laittoi noin 10 työpaikkahakemusta, joista yksi ainoa johti jatkoon. Tämän paikan hän onneksi myös sai ja ehti olla vain kolmisen kuukautta ilman työpaikkaa. Suomessa ikäsyrjintä on aivan käsittämätöntä (kuten omasta kokemuksestanikin tiedän)! Tässä tapauksessa työnhakijalla kuitenkin on korkea koulutus, aiemmin katkeamaton työura ja ansiokas CV (itselläni ei ole niistä mitään, joten oma epätoivoinen työnhakuni on sikäli ”ymmärrettävää”). Toisaalta ikäsyrjintä ei koske poliitikkoja eikä ammattitoimitusjohtajia/ hallitusammattilaisia tms.

Hyväksikäyttö harjoittelun nimissä:

Lähipiirissä on myös vastavalmistunut tradenomi, joka saa vain ns. harjoittelupaikkoja, ja kun palkkaamisen aika tulisi, työt loppuvat siihen. Myös itse olen näissä palkattomissa ”harjoitteluissa” valitettavasti joutunut olemaan työvoimakoulutusten yhteydessä.

 
Suomi on ilmaisharjoittelun ja ikäsyrjinnän luvattu maa!