maanantai 4. kesäkuuta 2018

Itsesuojelua


Kun työpaikkaa ei vain saa kaikesta hakemisesta ja yrittämisestä huolimatta, täytyy kehitellä suojautumiskeinoja ja itselle selittelyä jatkuvaa hylätyksi ja torjutuksi tulemista vastaan. Minulla on sellainen itsesuojelu- ja itsehuijausmekanismi, jossa esim. ajattelen että: ”En haluaisikaan olla kesällä töissä”, vaikka en sitten tule olemaan myöskään syksyllä, talvella enkä keväällä töissä. Olisin halunnut välttää edessä olevan (jo kolmannen) työmarkkinatuelle putoamisen jo ansiosidonnaisen alkamisesta asti, mutta kun ei niin ei! Enää ei auta eikä lohduta kaunis kesäkään…

 ”En olisikaan halunnut olla kesällä töissä... tai   ”En olisi halunnutkaan ilta- ja viikonlopputyöhön...” Kuitenkin olisin todella halunnut päästä hakemiini töihin!

Nämä ovat itsesuojelukeinoja, joilla työpaikaton pyrkii suojautumaan enemmältä haavoittumiselta. Siinä eivät kuitenkaan selittelyt eivätkä itsepetokset auta, kun ei ole työpaikkaa eikä toimeentuloa! Tämä on vain työpaikattomuuden aiheuttaman kivun torjuntaa. Tulokseton työnhaku tuottaa lähinnä pelkkää mielipahaa ja katkeraa pettymystä. Olen kuitenkin työorientoitunut ihminen ja työpaikattomuuteni on minulle erittäin arka asia, jonka suhteen olen hyvinkin herkkänahkainen.
Työpaikattomuus aiheuttaa pettymystä, häpeää ja turhautumista:

1. Pettymys itseen

– Suomalaisessa yhteiskunnassa työtä arvostetaan korkealle, ja meillä vallitsee yhä protestanttinen työnetiikka. Ajatellaan siis, että ikään kuin ainoa arvokas tapa elää on tehdä työtä. Työttömäksi jääminen voi siis tuntua henkilökohtaiselta epäonnistumiselta.

2. Häpeä työttömyydestä

– Häpeä on vaikea tunne, sillä se voi lamaannuttaa ihmisen kokonaan. Jos häpeää työttömäksi jäämistään, kannattaa muistaa, ettei kyse välttämättä ole itsestä yksilönä, vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta murroksesta. Enää ei ole varmoja tai pysyviä työpaikkoja. Teknologia kehittyy ja työtehtävät muuttuvat. Koko ajan tarvitaan uudenlaista osaamista, ja kaikilla on myös mahdollisuudet hankkia sitä.

3. Turhautuminen työnhakuun

Kaikki joskus työttömänä olleet tietävät sen, että työn hakeminen käy työstä. Voi tulla turhautunut ja toivoton olo, jos hakemuksia on lähettänyt satamäärin, eikä mistään tule vastausta.


4 kommenttia:

  1. Kun lyödään nuijalla päähän aktiivityötöntä.
    https://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lukijoilta-aktiivisuudentappokoneisto-iski-j%C3%A4lleen-1.2646319

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienituloisia rangaistaan työnteosta, mutta sen sijaan ns. paremmisto vain porskuttaa: https://potuntervaaja.wordpress.com/2018/06/11/myos-parempiosaisten-on-otettava-vastuu-itsestaan-ja-elamastaan/

      Poista
  2. Ajat ovat kovat, siksi itsesuojelua harrastavat varmasti kaikki. Minusta on mielenkiintoinen tilasto, joka luki jossain Anthony Bourdainin uutisoinnin lomassa, että Amerikassa itsemurhat ovat lisääntyneet 25% viimeisen 20:n vuoden aikana.

    Voisikohan olla, että inhimillisyyden ajat ovat jo eletty ja ihmispaljous tällä pallolla saa aikaan voimakkaan inflaation ihmisarvossa ja kukaan täysijärkinen ei sitä enää kestä, että olet vain helposti korvattava pala jättimäistä koneistoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se, joka vähänkään kykenee ajattelemaan ja kritisoimaan nykymenoa, ei pysty sitä myöskään kestämään. Siellä "kiireisessä ja tärkeässä" työelämässä ei ehkä ole aikaa pysähtyä miettimään?

      Poista