Työpaikkakokemuksiani

Tällaisia työpaikkakokemuksia minulle on huikean 12 vuoden ”työurani” aikana kertynyt – luulisi oikeastaan ettei minulla näiden kokemusten jälkeen enää olisi ollut halua pysyä edelleen työelämässä tai vielä palata sinne. Tässä hieman erilainen CV:

Työpaikka 1 (1990 -99)

• insinöörin työtä
• luulin aluksi kuuluvani joukkoon 
• tulin kuitenkin irtisanotuksi ja ulkoistetuksi sekä myöhemmin kokonaan syrjäytetyksi 
• äitiyslomani jälkeen minulla ei enää ollut paluuta töihin

Työpaikka 2 (2006 -07)

• toimistosihteerin/ piirtäjän työtä
• sovinismin ja nepotismin kehto
• kahvinkeitto oli olennainen osa (vähäisiä) työtehtäviä
• nössö esimies ja täysmulkero esimiehen esimies

Työpaikka 3 (2008 -09)

• teknisen kirjoittajan/ dokumentoijan työtä
• esimies oli keskenkasvuinen hemmoteltu prinsessa ja esimiehen esimies
  (nainen myös) oikea käärme 
• nämä kaksi kuiskuttelivat keskenään sermin takana…
• hirveä työilmapiiri johtuen muidenkin kuin esinaisten keskenkasvuisuudesta ja hiekkalaatikkomeiningistä (vaikka kaikki olivat iältään aikuisia naisia!)
• työ oli kuitenkin lähellä sitä, mitä olisin oikeasti halunnut työkseni tehdä

Työpaikka 4 (2015 -16)

• projektiluonteinen toimistosihteerin paikka huonolla palkalla
• hyvin erilaista työtä kuin aikaisemmin olen tehnyt
• aikuisia naisia myös henkisesti, joten työilmapiiri hyvä
• liian vähän ja tylsähköä työtä…

Olen hyvin (liiankin?) kriittinen ihminen ja yleensä olen ollut työpaikoilla jonkinlaisessa sivustakatsojan/ ulkopuolisen/ käväisijän asemassa, joten sieltä minun on ollut helppo nähdä sellaista, mitä muut - asioiden tilaan jo tottuneet - eivät ehkä huomaa. Kaksi viimeis(in)tä työympäristöäni olivat naisvaltaisia, mutta eroa niiden välillä todellakin oli kuin yöllä ja päivällä! 

Tästäkö johtuu, että muistan monet asiat (erityisesti loukkaukset) liiankin hyvin?