Jouduin
ilmoittautumaan työttömäksi sen vuoksi, ettei jatkossa tulisi ongelmia asian
suhteen työpaikattomuuden mahdollisesti pitkittyessä ja myös sen vuoksi, ettei
minulla ole seuraavaa työsopimusta tiedossa. Siinä tapauksessa en todellakaan
olisi ilmoittautunut kyykytettäväksi! Sain
kuitenkin lomarahat sekä pitämättömät lomani rahana, joten muutamaan kuukauteen
ei ole taloudellisia ongelmia, mutta sen jälkeen alkaa taas
toimeentulo-ongelmia olla, jos en töitä enää jatkossa saa.
Lähes
2 viikkoa meni yhteydenottoa työvoimaviranomaiselta ”odottaessa”. Yhdeksäntenä arkipäivänä työnhakijaksi ilmoittautumiseni
jälkeen sain tekstiviestin, jossa ilmoitettiin, koska minulle soitetaan. Tämä tapahtuu kahdentenatoista arkipäivänä työnhakijaksi ilmoittautumisestani.
Aivan
paras idea poliittisilta päättäjiltä neljän työpaikan pakkohakeminen ei ollut,
koska työhön haluava henkilö joka tapauksessa hakee töitä, mutta toki niissä
puitteissa missä se on järkevää. Hakeminen hakemisen vuoksi ei sitä ole eikä
lisää työllisyyttä millään tavalla! On myös turha vedota ns. pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin,
koska resursseja Suomessa ei samalla tavalla ole kuin muissa Pohjoismaissa.
Todellisuudesta vieraantuneet päättäjät kuvittelevat työttömyyden syyn olevan siinä, etteivät työttömät hae työpaikkoja. No, entäpäs jos ei ole tarjolla juurikaan sopivia paikkoja, joita hakea? Entä jos ei pääse koskaan työhaastatteluun, vaikka laittaisi kuinka paljon hakemuksia tahansa? Mitä jos joskus sattuu saamaan kutsun työhaastatteluun, mutta ei tule valituksi? Jne. jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti