lauantai 24. huhtikuuta 2021

Ristiriitaisuuksia ja vaihtoehdottomuutta

En halua enää joutua työpaikattomaksi, mutta en jaksaisi olla ”aina” töissäkään. Siltä nimittäin tuntuu, kun ei ole ollut tarpeeksi pitkää taukoa (vain 2 * 4 pv) töistä moneen (9) kuukauteen. Olisi hienoa, kun olisi joku välimuoto ”ei koskaan töissä tai aina töissä” olemisen välillä.

Työtä se on pätkätyökin, mutta kun nyt viimein olen töihin päässyt, seuraava tavoitteeni olisi ns. vakituinen työpaikka tai edes pitempi sijaisuus. Olen nyt neljättä kertaa pätkätöissä ja aiempien pätkien jälkeen työt ovat aina loppuneet, eikä koskaan ole tullut vakinaistamista tms. Pätkätöiden mahdollisesta jatkumisesta stressaaminen on raskasta: jatkuvatko työt ja jos jatkuvat, niin koska ja kuinka kauan?

Vaihtoehtoja ei ole kovin paljon, kun työpaikattomana on hyvin vähän rahaa ja paljon vapaa-aikaa, niin pienipalkkaisena pätkätyöläisenä on melko vähän rahaa ja niukasti vapaa-aikaa. Sellaista tilannetta ei tule, että olisi paljon rahaa ja paljon vapaa-aikaa!


4 kommenttia:

  1. Niillä joilla on työtä, monesti uupuvat sen runsauden alle ja loput joilla ei ole töitä...heillä ei ole töitä. Yritetään säästää ottamalla mahdollisimman vähän ihmisiä töihin. Kuten on huomattu, ei täällä asioita hoideta enää järki päässä ja niin että olisi hyvä olla. Kaikilla pitää olla vain mahdollisimman paha olo.

    VastaaPoista
  2. Etätyö on jossain määrin muuttanut päivärytmiä, vaikka työaika on kuitenkin sama kuin lähityössäkin. Lähinnä ehkä aamut ei ole tiukasti aikataulutettuja vaan voi ottaa rennommin, kun ei tarvitse olla takki päällä menossa, työmatkaa taittamassa. Itsellä on ollut tosi pitkiäkin työmatkoja aiemmin ja kyllä täytyy sanoa niin, että arkipäivät venyivät tosi pitkiksi ja se lyhyt ilta töiden jälkeen oli lähinnä seuraavaan työpäivään valmistautumista. En kyllä vaihtaisi niitäkään aikoja, vaikka välillä oli tunne, että en kohta enää tunne omaa kotikaupunkia, kun suurimman osan päivästä vietän muualla. Itse kyllä mieluummin teen pitkää työpäivää ja saan vastineeksi palkan, josta kertyy eläkettä. Omat hommat tehdään silloin kun ehditään.
    Ei ole paha olla ja omista työhommista kyllä tykkään. En kauheasti menisi valittamaan, koska tilanteet saattaa nykymaailmassa muuttua hetkessä ja sitten huomaakin, että yhtäkkiä sitä vapaa-aikaa onkin aamusta iltaan. Tavan työllisellä taitaa normaalistikin olla aina aika vähän rahaa, mutta suhteuttaa menonsa tuloihin ja elää omien resujensa puitteissa.

    VastaaPoista
  3. Minun mielestäni kyllä työn pitäisi olla ihmistä varten eikä ihmisen pelkkää työtä varten. Pitää olla tasapaino työn ja vapaa-ajan kanssa. Harva ihminen saa sellaisen työn, mitä rakastaa. Kirjoittaja ei valittanut työstään vaan toivoi hiukan vapaatakin aikaa ja lepoa. Ei ihminen ole kone. Kummallista että sitten kun on työtä, ei muka sopisi toivoa enää mitään muuta. Onko ihminen enää muuta kuin työnsä tai työttömyytensä?

    VastaaPoista
  4. Tiedostan varsin hyvin, että saatan olla jo kesällä työpaikaton ja olen ollut todella kiitollinen työpaikastani. Pätkätöissä oleminen on kuitenkin epävarmaa ja haluaisin jatkossa jotain varmempaa. Pätkätyötkin on silti ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin työpaikattomuus.

    Kauan odottamani ensimmäinen lomaviikko on kohta tulossa, joten valittamista minulla ei varsinaisesti ole muuta kuin vaihtoehtojen puutteesta.

    VastaaPoista