Työmarkkinoiden epähalutuin

Pitäisiköhän minun aloittaa työnhaku? Olisipa edes mitä hakea; työpaikkatarjonta on surkea tällä hetkellä… Lisäksi ”haluttavuuteni” työmarkkinoilla on huonontunut entisestään, koska täytin kesällä 50 vuotta. Kuluneesta runsaasta seitsemästä vuodesta olen tosiaan ollut töissä alle vuoden, joten eipä tämä tilanne ihan valtaisan lupaavalta näytä!
(Toisaalta tiedän it-alalta yli viisikymppisiä miehiä, jotka ovat vaihtaneet työpaikkaa ja saaneet olla aina töissä. No, en ole sillä alalla enkä ole mies.)

Tässä Hesarin artikkeli aiheesta kahden vuoden takaa:

Maahanmuuttajat, yli 50-vuotiaat ja vammaiset eivät ole työmarkkinoiden halutuimpia työntekijöitä. Suomesta löytyy kuitenkin työnantajia, jotka ovat tyytyväisiä, että ovat palkanneet heidät.
 "Kirkossa arvostetaan senioriteettia, elämänkokemusta ja muualla hankittua työkokemusta. Kuusikymppisiäkin rekrytoidaan meille töihin. Jos ihminen on tehnyt alan töitä, on osaava ja jaksaa, emme katso ikää ollenkaan"

Entä pitäisikö hakeutua seurakuntaan töihin, jos edellä sanottu pitää paikkansa?

Yli 50-vuotiaat miehet työllistyvät heikommin kuin samanikäiset naiset, jotka työllistyvät esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle, palvelualoille ja kaupan alalle. Vanhemmissa ikäryhmissä on enemmän pätkätyön tekijöitä kuin keski-ikäisissä. Yli 10 kertaa vuoden aikana työllistyviä on selvästi enemmän yli 50-vuotiaissa kuin nuorissa.

Että tällaisia faktoja. Minä työllistyin vähäksi aikaa (= aivan liian lyhyeksi ajaksi) sosiaali- ja terveysalan toimistosihteerin työhön. Tänä vuonna pätkätyöni on alkanut kerran ja loppunut kahdesti, eli 10:stä kerrasta ei ole tietoakaan - eikä sellaisissa pätkissä mitään hurraamista olisikaan.