Palkkatukipestini puoliväli on jo koittanut ja kolme kuukautta
on hujahtanut todella nopeasti. Olen jokaisena työpäivänä iloinnut siitä, että saan olla töissä. Minä jos kuka tiedän,
ettei työssäkäyminen ole itsestään selvää eikä tule koskaan olemaan. Töissä on
ollut hyviä (enemmän) ja huonoja (vähemmän) hetkiä ja sellaisiakin hetkiä,
jolloin olisi tehnyt mieli lyödä hanskat tiskiin ja sanoa, että pitäkää P****nne! Työni ei sinällään mitään
erityisen ”hohdokasta” ole, mutta melkein mikä muu tahansa työ kelpaa, kunhan
en puhelinmyyjäksi joudu. Tässä työssä minun ei tarvitse soittaa kenellekään,
mutta työpuhelimeni jopa soi silloin tällöin, mitä ei todellakaan edellisissä
työpaikoissani tapahtunut.
On ollut sellaisiakin päiviä, ettei minua olisi niin suuresti huvittanut mennä stressaantumaan melko rasittavien ja lopulta hieman merkityksettömien/tyhjänpäiväistenkin työtehtävien (eivätkö useimmat työtehtävät sellaisia kuitenkin ole?) parissa stressaantumaan,
mutta kun ajattelen teoreettisia vaihtoehtoja: jäisinkö oikeasti mieluummin kotiin vai menisinkö töihin
– olivat työtehtäväni sitten millaisia tahansa - niin töihin meno
tietenkin voittaa 100-0! Nautin nyt niin kauan kuin tätä kestää, mikä
siis ei ole enää kauan… Eilen oli joka tapauksessa kolmas palkkapäivä.
Monesti olen minäkin miettinyt, että ei tällä palkalla kannattaisi niin kauheasti stressiä repiä, mutta kun ei luonteelleen mitään voi: kaikki pitää tehdä aina täysillä :D
VastaaPoistaMulla loppu häämöttää jo: työsuhde on tammikuun loppuun, mutta ylitöitä ja lomapäiviä on kertynyt niin paljon, ettei montakaan työpäivää ole enää jäljellä. Aika ontto olo.
Ontto olo minullekin tulee, kun työllistämispätkä lähestyy loppuaan.
VastaaPoista"Alkuun on jo matkaa loppua enemmän..." - Kaija Koota lainatakseni.
Kyllä sitä vaan niin helposti tottuu työssäkävijän elämään, mutta työttömän elämään ei tottunut edes kuudessa vuodessa!
Mielenkiintoista lukea kokemuksiasi työssäkäynnistä työttömyyden jälkeen. Yleinen mielipidehän on, että pitkäaikaistyötön on alta aikayksikön työkyvytön myös.
VastaaPoistaYksi hyvä puoli on työssäkäynnissä myös, että pystyy suunnittelemaan asioita, tietää koska loma jne. ja tietysti rahaa enemmän.
Sain TE-keskukselta kutsun tilaisuuteen jossa ulkopuolinen konsultti opastaa meitä "Verkkoasiointiin ja Te-keskuksen uusiin palveluihin." Tietysti uhkalla, että työnhaku voimassa vain siihen saakka, kun sinne menee. Ajankohta on 22.12 ja en ole kuullut tätä ennen työkkärin suunnalta vuoteen mitään, itse olen ollut aktiivinen siihen suuntaan ja muutenkin, myös verkkoasioinnin osalta.
Ketä tämäkin palvelee. Ja voin kuvitella, kun tuossa vaiheessa kun on koulujen lomat alkaneet, että joku työtön parka on voinut jopa suunnitella matkaa sukulaisiin, tai kenties ostaa halvat junaliput joita ei voi vaihtaa. Itse en onneksi ole mihinkään lähdössä ja voin ilman suurempia hankaluuksia mennä kuuntelemaan kuinka tärkeää asiaa siellä jouluviikolla on. Tulee mieleen paljon asioita te-toiminnan resurssien kohdentamisesta jne. mutta tälläistä tämä on.
Jostain syystä nuo pakkotilaisuudet ovat aina/usein loma-aikoina.
VastaaPoistaSe lienee joku TE-keskuksen taktiikka?
Tosiaan, millään tavalla työkyvyttömäksi en kuuden vuoden pa-työttömyyden aikana tullut!