Sain insinööriksi valmistuttuani ns. vakituisen työpaikan. No, muutaman vuoden kuluttua minut irtisanottiin (ja ulkoistettiin) tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Ulkoistettuna entisessä työpaikassani olin noin viisi vuotta. Sen jälkeen onkin ollut monenlaista: äitiyslomia, työvoimapoliittisia koulutuksia, pätkätöitä ja työttömyyttä. Tämänhetkinen työttömyyteni on siis kestänyt jo yli kaksi vuotta, joten se siitä "vakituisesta" paikasta, jossa luulin joskus olevani eläkeikään asti. Miten väärässä ihminen voikaan olla oman tulevaisuutena suhteen!
Pahinta on se, että siellä ensimmäisessä työpaikassani monet todellakin ovat eläkeikään asti töissä – minä en ollut. Tämän asian ajatteleminen tekee aivan valtavan katkeraksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti