Kliseekimppu

"Kyllä tekevälle työtä riittää/ löytyy..."
Johan se on nähty ja koettu, ettei todellakaan riitä eikä löydy!

"Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen ovi/ muita ovia aukeaa."
Jos joku ovi hieman raottuukin, niin lopulta se paiskataan nenän edestä kiinni.

"Mikset mene töihin?"
A-ha? Vai niin...? (Syvä huokaus)

"Työtön vain makaa kotona/sohvalla."
Kotona ei sitten muuta voi tehdä kuin "maata"? Eikä sieltä kotoa koskaan lähdetä minnekään?

"Työtön saa rahaa tekemättä mitään."
Työtön saa nimellisen summan rahaa korvaukseksi siitä, ettei hänellä ole työpaikkaa ja siitä, että hän hakee työtä.

"Työttömyyskorvauksen eteen on tehtävä velvoitetöitä."
Jos työttömyyskorvauksen saajille on löydettävissä jotain järjellisiä töitä, niin silloin niistä voidaan yhtä hyvin maksaa palkkaa (edes pienehköä). Kyseessä ei silloin enää ole työttömyyskorvaus.

"Maksan verorahoistani työttömien 'loisimisen'"
Niin että juuri sinun verorahoistasi? Verorahoja ei sitten muuhun käytetä kuin työttömien "loisimisen" kustantamiseen? Entä koulut, teiden kunnossapito, terveydenhuolto, kunnallistekniikka jne.?

Bonuksena: "Huomisesta ei koskaan tiedä."
Työtön tietää huomisesta sen verran, ettei hän silloinkaan ole menossa töihin...

Tervetuloa

(Otsikko Aamulehdestä 2.5)

Tervetuloa tänne meidän jo ennestään työttömien joukkoon kilpailemaan vähistä/ olemattomista työpaikoista!

Näin saat unelmatyöpaikkasi – vai saatko?

Vaikka työelämän trendisanoja ovat nykypäivänä verkostoituminen ja some- jalanjälki, osaaminen on edelleen ykkösvaltti työmarkkinoilla.
Suomalaisyritys Soprano Tieturin 337:lle suomalaiselle rekrytointijohtajalle tekemän kyselyn mukaan hyvä työhakemus, hyvin tehty ansioluettelo sekä hyvät suosittelijat ovat tärkeimmät tekijät siihen, pääseekö työnhakija työhaastatteluun vai ei. Näitä asioita piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 56 prosenttia vastaajista.
Työhaastattelussa tärkeimpiä työnsaannin kriteereitä ovat pirteä olemus, tehtävästä kiinnostuminen, oleellisen kysyminen ja siisti ulkoasu. Lähes puolet vastaajista korosti myös esiintymistaidon tärkeyttä.
Yksi merkittävä tekijä kyselyssä oli myös se, ettei koulutus takaa ohituskaistaa työmarkkinoille. Peräti 94 prosenttia suomalaispäättäjistä piti työkokemuksen ja relevantin koulutuksen yhdistelmää tärkeämpänä kuin pitkää koulutusputkea.
- Arvostamme tekemällä oppimista, emme koulun penkillä istumista. Tutkinnon ohella täytyy olla näyttöä siitä, että osaa toteuttaa asioita ja on kiinnostunut sekä aktiivinen henkilö, eräs kyselyyn vastannut sanoo.   Lähde: http://www.iltalehti.fi/tyoelama/

Miten osaaminen työhaastattelussa osoitetaan? Tehdäänkö kenties jotain työtehtäviä näytteeksi? Koeaikana viimeistään todellinen osaaminen selvinnee.

Työhakemukseni olivat ainakin joskus hyviä, koska pääsin välillä työhaastatteluun asti. Ansioluetteloni oli mahdollisesti hyvin tehty, ennen nykyistä siinä ammottavaa valtavaa aukkoa. Hyviä(?) suosittelijoita ei minulla liene koskaan ollutkaan, ja heitä on aivan turha jostain (yli) viiden vuoden takaa edes yrittää kaivella.

Olemukseni ei liene koskaan ollut erityisen pirteä, ja mitä pirteys sitten lopulta tarkoittaa? Onko se piiloilmaus, jolla tarkoitetaan nimenomaan nuorta henkilöä? Aktiivisuudesta tulee helposti mieleen joka paikassa häseltävä henkilö, joka joko saa asioita aikaan tai sitten ei saa… Hakemastani tehtävästä olen aina ollut kiinnostunut, enhän siihen muuten hakisi tai olisi hakenutkaan! Ehkä en ole sitten osannut kysyä oleellisia kysymyksiä? Siisti ulkoasu on useimmille työhaastatteluun meneville itsestäänselvyys, joten miksi sitä edes erikseen mainitaan?

Työkokemusta minulla siis on ikääni nähden liian vähän ja alkuperäinen koulutukseni lienee vanhentunut ja epärelevantti. Tosin olen hankkinut tuoretta koulutusta ja ollut siten aktiivinen, mutta uutta kokonaista tutkintoa en tulle enää suorittamaan. Työkokemuksen kerryttäminen ja tekemällä oppiminen ovat ”jostain syystä” viime vuosina jääneet väliin. Mikä siihen mahtaakaan olla syynä? Olisiko ehkä pitkäaikaistyöttömyys? Olen kyllä töissä osannut toteuttaa niitä asioita, joita työtehtäviini on kuulunut toteuttaa. Olisi varmaan sitten pitänyt toteuttaa jotain muutakin?

Työttömyydestä englanniksi

Löysin erittäin mielenkiintoisia nettisivuja, kun tuli (vasta nyt!) mieleeni googlata englanniksi työttömyysaiheesta. Olen viime aikoina hakenut tietoa ja blogeja englanniksi aivan muusta aiheesta, joten keksin vihdoin hakea jotain myös työttömyydestä. Englanninkielellä netistä löytyy yleensä aiheesta kuin aiheesta paljon enemmän asiaa kuin suomeksi, johtuen tietenkin siitä, että USAssa ja Britanniassa asuu huomattavasti enemmän ihmisiä kuin Suomessa, joten vertaiskokemuksia on todellakin saatavilla. Kokemukset ovat kuitenkin melko tai aivan samanlaisia kaikkialla - kansallisuudesta riippumatta.

Tässä eräs amerikkalainen linkki:

http://www.bostonglobe.com/business/2013/06/16/frustration-boredom-and-courage-day-life-longterm-unemployed//story.html

Linkin nimestä jo näkyy osuvasti (pitkäaikais)työttömyyteen liittyvä turhautuminen, ikävystyminen jne. Myös sieltä ”pöydän toiselta puolelta” rekrytoimasta voi joutua siihen tilanteeseen, ettei pääse enää pöydän kummallekaan puolelle. Artikkelin kommenteista näkyy taas ihmisten ajatusmaailman koko värikäs kirjo: haukutaan henkilön ulkonäköä (hiuksia, painoa) ja epäillään sitä, että hänen irtisanomisensa syynä ovat olleet huonot työtaidot tms. Samaan tapaan kulkevat usein suomalaiset vastaavat keskustelut. 

Tässä on todella pitkä artikkelisarja (linkki on sarjan viimeiseen osaan), jossa työttömät ovat kirjoittaneet kokemuksiaan. Siinä lukemista riittää, jos kaikki jaksaa kahlata läpi:

http://gawker.com/unemployment-stories-vol-40-the-final-installment  

Tämä nimimerkki ”osuu ja uppoaa”:

Housewife, and not by choice…

Se minäkin olen, kotirouva olosuhteiden pakosta.