Vastaukset haasteisiin

Sain Rantakasvilta  ja Saretskalta

saman haasteen, johon vastaan tässä - en aio jatkaa sitä, koska en keksi kysymyksiä, eikä minulla ole 11 blogituttua lisää (sain jo nämä haasteet blogitutuiltani). On kuitenkin kiva saada tällaisiakin haasteita – työpaikanvaihtajathan aina siirtyvät ”uusien haasteiden” perässä työpaikasta toiseen. Työttömälle olisi mieluista päästä erittäin haastavasta työttömyydestä muiden haasteiden pariin! 

1. Mikä on ollut elämäsi tärkein päivä?
2. Mistä kiität elämässäsi?
3. Minne haluaisit matkustaa?
4. Mikä on mielipuuhaasi?
5. Miten liikut?
6. Millainen on lempileivonnaisesi?
7. Mitä et tekisi mistään hinnasta?
8. Jos voisit, miten haluaisit auttaa toista ihmistä ja ketä?
9. Miten mieluiten asuisit?
10. Minkä haluaisit unohtaa?
11. Mistä olet oppinut eniten elämässä?      

1. Varmaankin hääpäivämme.
2. Terveydestä ja terveistä lapsistani.
3. Australiaan, Havaijille tai Karibian risteilylle.
4. Lukeminen.
5. Liikkumistapojani: Pyörällä, kävellen ja autolla.
6. Suklaapitoiset leivonnaiset.
7. En ainakaan söisi mitään ällötyksiä (vrt. Pelkokertoimessa syötävät ötökät tms.)
8. En keksi tähän mitään esimerkkiä, pyrin auttamaan parhaani mukaan tilanteesta riippuen.
9. Asuisin mieluiten omakotitalossa järven rannalla.
10. Haluaisin unohtaa kovin monta asiaa…
    
11. Erilaisista menetyksistä olen oppinut, ettei mitään kannata pitää itsestään selvyytenä.
    
    

1.      Kenet haluaisit tavata?

2.      Asia, joka on sinusta ärsyttävä tai rasittava?

3.      Oletko sisimmältäsi maalais- vai kaupunkilaisihminen? Perustelu.

4.      Meri vai järvi? Perustelu.

5.      Lempisukulaisesi?

6.      Mikä on sinusta mukavin kotityö eli taloustyö?

7.      Mikä voimaannuttaa sinua?

8.      Mitä haluaisit tehdä tai missä käydä tänä kesänä?

9.      Paras lukemasi kirja?

10.  Mikä luonteenpiirteesi on sinulle tunnusomaisin?

11.  Mikä on kukan tehtävä? ;)

 1.      Ei tule mieleen ketään.

2.      Työttömyys (yllätys, yllätys!) on äärimmäisen rasittavaa!

3.      Kaupunkilaislapsi olen ollut ja olen kai sitten sisimmältänikin kaupunkilainen.

4.      Järvi! Tampereella parasta ovat järvet (eipä täällä sitten muuta hyvää olekaan…)

5.      Ei ole sellaista (lähiperhettä lukuun ottamatta). En ole erityisen sukurakas.

6.      Ei oikein mikään – imurointi on siedettävää.

7.      Veden ääressä tai vesillä oleminen.

8.      Haluaisin käydä töissä (se on sellainen asia mitä haluaisin tehdä, mutta en pysty toteuttamaan).

9.      Niitä on monta erityyppistä; ei ole yhtä ylitse muiden.

10.  Introverttius!

11.  Ilahduttaa kauneudellaan :-)

Merkkipaaluja

Toukokuussa on menneinä vuosina ollut joitakin merkkipaaluja elämässäni. Ensinnäkin, insinööriksi valmistumisestani on kulunut 22 vuotta. Toiseksi, tällä jaksolla tuli täyteen 3 vuotta työttömänä (20.5).  Tilastoissahan minä en näy työttömänä, mutta oikeasti olen kovinkin työtön, kun en kerran saa palkkaa enkä muitakaan työsuhde-etuja!

Mieheni kysyi minulta aamulla, että onko minulla tänään vapaapäivä? Siihen minä tietenkin vastasin, että minulla on ollut vapaapäivä jo kolme vuotta…

Kolmanneksi, ansiosidonnaiselta putoamisestani on kulunut suunnilleen vuosi ja olen siis ollut tm-tuen varassa noin vuoden ajan. Tuosta tm- tukiajasta olen puolestaan ollut noin kolme neljäsosaa Kelan koulutustuella, joka on noin 13 €/pv korkeampi kuin perustyömarkkinatuki. Kelalta tähän mennessä saamastani koulutustuesta on mennyt junalippuihin noin kolmasosa, ja korotettu ylläpitokorvaus on puolestaan kattanut matkakustannuksistani vain neljäsosan. Kyllä kannatti?! Yksi (tai oikeastaan ainoa(?)) keski-ikäisen työttömän vähäisistä selviytymiskeinoista on kuitenkin väistämättä hakeutuminen työvoimapoliittiseen koulutukseen.