Tässä 50 + 1 syytä työpaikan saamattomuuteeni satunnaisessa
järjestyksessä. Useimmat syyt ovat sellaisia, joihin en voi itse vaikuttaa.
- Kaikille ei riitä töitä
- Kaikkien työpanosta ei tarvita
- Väärä koulutus
- Insinöörikoulutukseni (ainoa suorittamani ammatillinen tutkinto) on vanhentunut
- Ei työkokemusta tietyiltä aloilta
- Liian vähän työkokemusta
- Työkokemusta väärältä alalta
- Olen ”liian vanha”
- Olen ”liian kokenut”
- Ensimmäisen äitiyslomani jälkeen putosin ensimmäisen kerran työelämästä (ja tämä vaikuttaa edelleen)
- Minulla ei ole korkeakoulututkintoa
- Työpaikatonta ei kutsuta työhaastatteluun
- Ilman työhaastatteluun pääsyä ei voi saada työpaikkaa
- Olen ollut enimmäkseen määräaikaisissa työsuhteissa
- Vuoden 2008 ns. taantuman jälkeen oli pitkään lähes mahdotonta työllistyä eli työpaikattomuus venyi
- En ole myyntihenkinen
- Olen introvertti
- Ulospäinsuuntautuneisuutta vaaditaan työtehtävästä riippumatta
- En aikanaan (oikeaan aikaan) saanut haluamaani työtä, ja nyt en saa mitään…
- Joka paikkaan on paljon hakijoita
- Joku Muu on aina parempi
- Työpaikanvaihtajat saavat työpaikat
- Minulla ei ole suhteita tai verkostoja
- Minulla ei ole kunnianhimoa
- En ole kilpailuhenkinen
- En osaa miellyttää/ mielistellä
- Minulla ei ole osaamista alakohtaisista ohjelmistoista, jotka opitaan töissä (enkä saa osaamista, koska en pääse töihin…)
- Minulla ei ole työkokemusta määrätynlaisista tehtävistä, joihin olen yrittänyt hakea
- En osaa liioitella tai valehdella, eli olen liian rehellinen.
- Kaikki alani ovat ”vääriä”, ts. aloja, joissa on ylitarjontaa työvoimasta
- Tämän kaupungin ja maakunnan työpaikkatarjonta on surkea
- Pirkanmaan työttömyys-% on maan korkeimpia
- Minulla on liian vähän työkokemusta ikääni nähden
- Useimpiin työpaikkoihin halutaan nuoria ja korkeakoulutettuja, koska on varaa valita, vaikka tehtävät eivät sitä edellyttäisi
- Työnantajien ennakkoluulot viisikymppisiä kohtaan
- Joihinkin työpaikkoihin hakiessa olisi pitänyt olla mies ja DI
- En ole minkään alan erikoisosaaja (todella toivon, että olisin) - ja sellaiseksi tuleminen on jo liian myöhäistä
- Lisäkouluttautuminen ei ole auttanut työllistymään
- Ikäsyrjintä!
- Jatkuva torjutuksi tuleminen ei motivoi hakemaan työpaikkoja
- Työhakemuksiani ei edes lueta
- Minussa on oltava jotain ”vikaa”, koska en ole (tällä hetkellä) töissä
- Määräaikaisten töiden päättymisen jälkeen on kestänyt yli 3 kk saada uusi työpaikka (paitsi v. 2008) ja seurauksena on ollut pitkäaikaistyöttömyys
- En ole koskaan ollut ns. ominaisuuksiltani haluttua työntekijäainesta, vaikka työpanoksessani ei ole (ollut) mitään valittamista
- En ole ”sellainen, joka halutaan töihin” (ilman, että edes tarvitsee hakea)
- Olen huono kehumaan itseäni = olen vaatimaton
- Vanha alani on mennyttä, uusille en enää pääse…
- Minulla ei ole yhtenäistä työhistoriaa
- En ole ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa
- Olen enimmäkseen keskinkertainen, mutta joissakin asioissa myös keskinkertaista parempi
+ 1 Mitä kauemmin
työpaikattomuuteni kestää ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä vaikeampaa
työllistyminen on, eli
työllistymiseni tulee joka päivä vaikeammaksi
51. olet syntynyt väärään sukuun, jolloin työpaikan saantia edistäviä suhteita ei ole.
VastaaPoista52. Olet ilmeisesti suvun ensimmäisimpiä korkeammin koulutettuja eli sosiaaliset soluttautumistaidot ovat puutteellisia.
53. Et ole löytänyt puolisoa tai seurustelukumpania, jonka avulla saisit hankittua pysyvän työsuhteen.
54. Olet nainen.
55. Melkoisella varmuulla ulkoinen olemuksesi (vaatteet ja meikkaus) ei vastaa työhaastattelijan makua.
56. Sanavalintasi ei miellytä työhaastattelijaa.
57. Äänesi ei miellytä työhaastattelijaa.
58. Valitsemasi harrastuksesi ei edistä sopivien suhteiden luomista.
Sinä olet älykäs, viehättävä, mitä ilmeisemmin puoleensavetävä, koska sinulla on aviomies. Sinulla on oma perhe, puoliso, lapsia, koulutus, terveyttä, oma koti. Sinulla on oma elämä ja olet vapaa. Olet fiksu, osaat ilmaista itseäsi selkeästi. Ole iloinen omasta tempperamentistasi, olet paras juuri omana itsenäsi.
VastaaPoista58. Työttömän varallisuudella harrastukset ovat useinkin yksinään kävely metsässä tms, joten siinä ei kovinkaan paljon pääse törmäämään ihmisiin, joihin voisi suhteita luoda...
VastaaPoistaKun ei pääse edes sinne työhaastatteluun asti niin olemuksella, äänellä, sanavalinnoilla tms. ei ole mitään merkitystä. Toki niillä saattoi olla jotain merkitystä silloin kun minut vielä työhaastatteluihin kutsuttiin.
VastaaPoistaKiitos sinulle, toinen anonyymi kommentoija, ystävällisistä sanoistasi! On totta, että pitää pystyä näkemään elämänsä hyvät puolet ja omat hyvät ominaisuutensa sekä arvostaa niitä, (vaikka ei moni muu arvostaisikaan).
Suhteiden luonnista olen sitä mieltä, että jos ja kun suhteita/ verkostoja ei ole valmiiksi/ aikaisemmin ollut, niin ei niitä enää työpaikattomuuden tässä vaiheessa pysty myöskään luomaan.
Tarkoitushan ei ollut arvostella blogin kirjoittajaa jatkamalla listaa... lista pätee pääosin myös minun ja varmasti monen muunkin työttömän kohdalla, joten listaa voi taatusti jatkaa loputtomasti.
VastaaPoistaTuo lista oikeastaan kuvastaa, miten työttömyydestä yritetään päästä työelämään: Keksitään itsestä kaikkia mahdollisia vikoja ja paremmin työelämään pääsemistä auttavaa "miksi minut pitäisi valita"-listaa ei kovin helposti uskalla eddes tehdä, sillä pahimmillaan joku osoittaa ne loputkin hyvät puolet vääräksi.
--
On aivan totta, että köyhän harrastukset rajautuvat mahdollisimman halpoihin harrastuksiin, jolloin niitä harrastusten kautta muodostuvia sosiaalisia verkostoja ei muodostu.
Vaikea sitä on enää positiivisia puolia löytää kun on liki 3000 kertaa tullut hylätyksi työnhaussa... Juuri siksi itsekin kallistun voimakkaammin negatiivisen puolelle, sillä kaikki ne syyt, jonka vuoksi minut pitäisi valita, eivät ole olleet riittäviä. Itsetuntemukseen myös liittyy se, että tuntee omat rajansa ja puutteensa ja silloin on helpompi markkinoida&kehittää itseään.
VastaaPoistaEn ottanutkaan listan jatkamista arvosteluna, lista ei olekaan kattava. Ideana minulla oli keksiä ikävuosieni verran syitä omaan työpaikattomuuteeni.
VastaaPoistaMahtaisinko pystyä löytämään saman verran syitä siihen, miksi minut kannattaisi palkata töihin? Siinäpä haastetta kerrakseen...
Jonkinasteiselta negatiivisuudelta ei valitettavasti voi välttyä jatkuvasti työpaikan saamisessa epäonnistuessaan. Itsetuntemus on tosiaan työpaikattomuuden ja työnhaun aikana kehittynyt.
Jonkinasteiselta negatiivisuudelta ei tod. pysty välttymään. Sain juuri kuulla luokkatoveriltani, kuka on menossa yhteen työhaastatteluun isännöitsijän paikkaa varten, että sinne haki 11 tyyppiä ja 7 pääsi haastatteluun asti. Eli olin yksi niistä neljästä, joita ei haastatella... Yritä tässä nyt säilyttää positiivinen mieliala kun koulu päättyi kaksi viikkoa sitten, eli työttömyyttä tällä alallla ei ole vielä niin paljoa ollut, että se vaikuttaisi työllistymiseeni. Ilmeisesti menneisyyden haamut estävät tulevaisuuden kokemisen...
VastaaPoistaTuollainen positiivinen lista voisi olla hyvä idea, mutta toisaalta, en tiedä tulisiko sellainen tehtyä ihan kieli poskella kun ei itsekään uskoisi niiden pitävän paikkansa...
Toivottavasti pääset ensi kerralla haastatteluun asti!
VastaaPoistaTaidan alkaa laatia positiivista listaa ja katson, montako kohtaa siihen saan.