perjantai 24. helmikuuta 2017

Työn loppu

Jeremy Rifkin tuli tunnetuksi teoksestaan Työn loppu (The End of the Work, 1995), jossa hän esittää, että automatisaation myötä tietokoneet, robotit ynnä muut uudet huipputeknologian keksinnöt korvaavat ihmiset nopeaan tahtiin kaikilla aloilla. Työpaikat katoavat tuotannosta, vähittäismyynnistä, pankkialalta, kuljetuksista, maataloudesta ja julkishallinnosta. Uudet yhteiskunnan tukitoimin perustetut työpaikat ovat huonosti palkattuja ja määräaikaisia töitä. Ilman työtä jääville Rifkin suosittelee ns. kolmatta sektoria eli vapaaehtoistyötä erilaisissa hyväntekeväisyysjärjestöissä.”

Minä en todellakaan usko, että automaatio vie työpaikat ”kaikilla aloilla”. Tukitoimin perustetuista työpaikoista todettu asia pitää valitettavasti paikkansa. Vapaaehtoistyö ei tuo elantoa, joten se ei ratkaise mitään. On monia esimerkkejä siitä, että koska silloin ei ole ”työmarkkinoiden käytettävissä”, saattaa menettää jopa työttömyyskorvauksensa eli jäädä kokonaan ilman toimeentuloa. Todellista vaihtoehtoa perinteiselle palkkatyölle ei ole näkyvissä.

Tulevaisuuden ylivoimaisesti tärkein yhteiskunnallinen kysymys on Rifkinin mukaan käyttämättä jäävä ihmistyö. On välttämätöntä ratkaista kysymys teknologisesta syrjäytymisestä ja ryhtyä luomaan vaihtoehtoa perinteiselle palkkatyölle.

Suomessa työllisyysaste on 67 %, eli kolmasosa työikäisistä on työelämän ulkopuolella. Tampereella vailla työtä on noin viidennes työikäisistä. Poliitikot eivät suostu myöntämään sitä tosiasiaa, ettei kaikille ole eikä tule työpaikkoja, vaikka työttömiä kuinka haastateltaisiin ja rangaistaisiin sekä verotettaisiin kuoliaaksi!

Mitä tulee automatisaatiosta vouhkaamiseen, tähän mennessä automatisaatio ei ole poistanut varsinaista työtä, vaan lähinnä sen, että työstä maksettaisiin jollekin, joka sen tekee. Automatisointi on useissa tapauksissa johtanut itsepalveluun, eli työn tekemiseen itse - jopa joutumalla lisäksi maksamaan siitä. Esimerkkinä tästä verkkopankissa asiointi (verkkotunnuksista ja verkkopankin käytöstä maksetaan kuukausittain). Muita esimerkkejä ovat kirjojen itsepalvelulainaus ja -palautus kirjastoissa sekä tankkaus bensiiniautomaateilla. Aikaisemmin näiden tekemisestä maksettiin jollekin palkkaa, ja nyt jonkun toisen aiemmin tekemä työ suoritetaan itse automaattien avulla.  Kauppojen itsepalvelukassoillakaan ei saa alennusta siitä, että tekee kassan työn. Enimmäkseen työ loppuu ahneuden ja "tehostamisen" vuoksi eikä sen vuoksi, ettei sen tekemistä oikeasti tarvittaisi.

6 kommenttia:

  1. Hyviä sanoja! Näinhän se menee, pikkuhiljaa teemme itse kaiken työn, saamatta siitä kuitenkaan mitään etuuksia. Firmoissakin tehostetaan ja säästetään näennäisesti kun potkitaan assistentit ja sihteerit pihalle ja laitetaan kalliit asiantuntijat tekemään nämä hallinnolliset työt. Käytännössä byrokratia lisääntyy kun sitä pitäisi karsia. Samoin pitäisi miettiä, että millä tavoin roboteista hyötyvää voitaisiin verottaa, sillä ahneuden varjopuolena on kysynnän lasku johtuen yksinomaan työnpuutteen mukanaan tuomasta ostovoiman laskusta.

    Jo Henry Ford maksoi aikanaan tuplapalkkaa työntekijöilleen muihin verrattuna. Syyksi hän kertoi, etteivät hänen tuotteensa käy kaupaksi ellei ihmisillä ole varaa ostaa niitä...Niinpä! Kummasti vain tänä päivänä toimitaan päinvastoin. Tuotantoa siirretään aina vaan halvempaan maahan, koska ihmisillä on aina vain vähemmin rahaa kulutettavaksi. Menneisyydestä ei olla opittu yhtään mitään.

    VastaaPoista
  2. Ei se automaatio kuitenkaan kaikkea perinteistä työtä syö. Itse olen mm. työskennellyt rakennuksilla maalarina (Nykyisin on jostakin syystä se työ houkutellut paljon myös naisiakin kyseiselle alalle, koulutusaikana luokallamme oli yli puolet naisia.). Tokihan alalla käytetään maaliruiskuja paljonkin, mutta kyllä silti se ihan täysi työ tehdään vielä aivan käsipelillä. Eli vielä ei ole keksitty mitään automaattista maalausrobottia onneksi.

    Maalaustyö on kuitenkin fyysisesti erittäin raskasta ja oikeastaan se itse maalaaminen on vain pieni osa sitä työtä. Suurimman osan työajasta vievät pohjatyöt tasoitus- ja saumanauhoitustehtävineen. Myös akryylisaumauksia joutuu tekemään. Ihan pienelle ja heiveröiselle naiselle ne työt eivät kuitenkaan sovi.

    Kyseisessä työssä myös tarvitsee omaa autoa työkohteiden vaihtuvuuden vuoksi ja naisella voi olla ongelmia miesvaltaisella rakennusalalla jos ei kestä sitä alalla vallitsevaa härskiä, jopa sovinistista huumoria.

    VastaaPoista
  3. Todellakin on hyvin paljon työtehtäviä, joita ei voida automatisoida, vaikka kova hinku siihen tuntuu jollain taholla olevan. Monet palveluammatit eivät onnistu ilman ihmistä (esim. tarjoilu ja ruuanvalmistus ravintolassa), tai sairaanhoitajan ja lääkärin työt. Talon maalaaminen on myös hyvä esimerkki tästä. En myöskään usko itseajavien autojen läpilyöntiin, mutta vouhkaajat niistäkin jaksavat vouhkata.

    VastaaPoista
  4. Onko se kaikessa brutaalissa rehellisyydessä mikään ihme, ettei valtaosaa nuorisoa enää kiinnosta opiskelu ja työnteko? Aivan oikein ne tekevät, kun välttelevät työntekoa ja opiskelua niin pitkään, kuin vain suinkin voivat -- työelämä on nimittäin viimeisen viiden-kymmen vuoden aikana vain mennyt niin kerta kaikkisen järjettömäksi ja kohtuuttomaksi touhuksi, ja vaatimukset ovat kirjaimellisesti naurettavia. Oli tutkintoa taikka ei, tulevaisuus on kaikkien järjellisten ja objektiivisten indikaattoreiden mukaan pelkkää köyhyyttä, kurjuutta, hyväksikäyttöä ja parhaimmillaan jonkinlaista matalapalkkaista silpputyötä, eikä se mene näille suurille ikäluokille ym. jakeluun, että maailma ei ole enää niin yksinkertainen ja selkeä paikka, mitä se heidän nuoruudessaan oli. Bravo, taputukset ja onneksi olkoon heille, että saivat työskennellä koko aikuisikänsä samassa työpaikasta, josta pääsivätkin sitten suoraan ja mutkattomasti nauttimaan lihavia eläkepäiviä. Good for you.

    Tätä se tulevaisuus on, jos nykymenoon ei saada minkään näköistä suunnan muutosta. Tähänkin ongelmaan olisi olemassa konstit, mutta ryöstöeliitti rohmuaa ja kompartmentalisoi itselleen kaiken varallisuuden Suomessa (kuten kaikkialla muuallakin) poliitikkoprokuurien kautta, kunnes jäljellä on enää eugeniikkamielinen, upporikas yläluokka, ja alati kurjistuva ryysyköyhälistö, joka sinnittelee koko ajan jossain työttömyyden ja silpputöiden epävarmoilla rajamailla. Ja ei, kylmien totuuksien sanominen ääneen ei ole "vihervassarikommunismia", "populismia" taikka mitään muutakaan hiljentämistaktikointibullshittia, vaan juuri sitä mitä se on -- totuuksien latomista pöytään.

    Vittu mitä paskaa.

    VastaaPoista
  5. Niinpä. Sitä lystiä ei kauan kestänyt, että koulutuksen jälkeen - ja jopa ilman koulutusta - työpaikka oli varma eläkeikään asti.

    Olen samaa mieltä tuosta nykymenon kritisoinnin leimaamisesta populismiksi. Sen tarkoituksena on valtaapitävien taholta mitätöidä kaikenlainen heidän toimintansa arvosteleminen.

    VastaaPoista
  6. Tilastokeskuksen kriteeri työlliselle:

    "Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä."

    Eli työllisyysaste antaa työllisyydestä liian ruusuisen kuvan. Jopa tunnin osa-aikatyötä viikossa tekevä lasketaan työlliseksi. Hyvin moni työllisistä tekee osa-aikatyötä, usea heistä vasten tahtoaan! Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vasten tahtoaan osa-aikatyötä tekeviä on 2016 lopussa 138000.

    VastaaPoista