Laskusuuntainen ”urani” ja tieni insinööristä toimistosihteeriksi on ollut pitkä, mutkikas ja kivinen. Myös ensimmäisen työttömyysjaksoni jälkeen työllistyin toimistosihteeriksi - minulla ei siis ole ammatillista kunnianhimoa! Varsinainen työurani (jos sitä uraksi voi edes mainita) ei ole ollut pitkä,
mutta työttömän ura on ollut sitäkin pitempi - tai on ainakin tuntunut siltä…
Palkkatuella työllistymiseni vaati (neljä eri
vaihetta ja) ”oikeassa paikassa oikeaan
aikaan” olemista. Yleensä kun minulla ei ole ollut tapana olla siellä
oikeassa paikassa jne. Mikään työllistetyksi tulemis-prosessissa ei siis ollut helppoa
eikä yksinkertaista. Minulle onkin jäänyt sellainen kuva palkkatukityöpaikan saamisesta, että se on yhtä vaikeaa - tai joiltain osin jopa hankalampaa
- kuin ihan oikeaan työpaikkaan palkatuksi tuleminen. Sitä varten minun ei kuitenkaan ole
tarvinnut vastailla turhanpäiväisiin haastattelukysymyksiin, kuten: ”Millainen on hyvä esimies?” (Satuolento!),
”Kerro hyvät ja huonot puolesi” jne. Niihin vastaaminen kun ei lopulta kerro mitään minusta työntekijänä.
”Kerro hyvät ja huonot puolesi” jne. Niihin vastaaminen kun ei lopulta kerro mitään minusta työntekijänä.
Se, mitä oikeasti olisin halunnut työkseni tehdä, on jo kauan ollut tavoittamattomissani.
Niinpä minun täytyy tyytyä tekemään sitä, mitä saan tehdä - toisin sanoen
sellaista työtä, josta minulle maksetaan (tuettua) palkkaa. Keski-ikäinen
pitkäaikaistyötön kun ei ole sitä kaikkein halutuinta työvoimaa johonkin ”nuorekkaaseen”
ja ”trendikkääseen” (in their dreams) työympäristöön. Nyt työskentelen puoli vuotta keski-ikäiselle(kin) ja
kulahtaneelle(kin) naiselle ilmeisen sopivassa työympäristössä, jonne
hyväksytään iästä riippumatta - ja jossa on pelkkiä naisia, joiden ikä
vaihtelee alle kolmekymppisestä eläkeikää lähestyviin.
Minäkin olen maisterin koulutuksella toimistosihteerinä. Olisin ihan mielelläni vaikka lopun ikääni, mutta tämäkin taas loppuu, ylihuomenna viimeinen työpäivä :/
VastaaPoistaIkävää, että työsi loppuu - minä niin toivoisin työn jatkumista kaikille meille, jotka olemme työnsyrjään kiinni päässeet. Itselläni on sama kohta edessä. Toki minulle kelpaa jatkossakin toimistosihteerinä työskentely, niin kauan kuin palkkaa siitä maksetaan!
VastaaPoistaNiin. Palkanmaksuhan se tuntuu olevan kynnyskysymys. Ilmaiseksi meilläkin pitäisi toimistosihteeri saada. Nyt ei riitä sanoja, on vaikea aamu lähteä viimeiseen työpäivään, en osannut arvatakaan, miten vaikea.
VastaaPoistaHienoa että sait jalan oven väliin työelämään! Onnittelut! Loppupeleissä aika harva meistä pääsee tekemään koulutusta vastaavaa työtä ja joutuu tyytymään vaan johonkin, jotta saa laskut maksettua.
VastaaPoistaTsemppiä ja onnittelut!
Itse pääsin maisterin tutkinnolla siivousalan työhön palkkatuella puoleksi vuodeksi. Se että olisi saanut toimistosihteerin töitä olisi jo tuntunut motivoivalta... Nyt taas työttömänä kunnes on oikeus täyteen palkkautukeen jotta "pääsee" taas siivoushommiin... Ja ketun karvat että turhauttaa. Tärkeä ala, mutta itsellä ei alaa kohtaan kiinnostusta pätkääkään vaan tahtoisin edes jotenkin päästä käyttämään koulutuksen antamia taitoja mutta kun ei löydy edes palkkatuetusti sellaista työtä niin ei väkisin.
VastaaPoistaKiitos onnitteluista, Jopport! Vaikka kyseessä onkin VAIN palkkatukityö ja VAIN puoli vuotta, on se ehdottomasti parempi kuin työttömyyteni jatkuminen entisenlaisena.
VastaaPoistaOn kyllä aivan uskomatonta, miten vaikeaa yleensä on saada palkkatukityötä ja vielä jotain sellaista työtä, joka on edes jollain tavalla motivoivaa. Sekin asia vielä, ettei palkkatukityö koskaan(?) jatku oikeana työsuhteena, kuten joskus on kai ollut hyvänä tarkoituksena. Maisterina ymmärrettävästi toivoisi jotain aivan muunlaista työtä kuin siivousta.