Minulla oli kesäkuussa suuri ilo ja kunnia vierailla mieheni
työpaikalla. Että oikein pääsin jonnekin työpaikalle
edes käymään ja vielä oikein esittelykierrokselle! Monenlaisia ristiriitaisia tunteita herättää
työttömässä jonkun työyhteisön, työtilojen, työhuoneiden ja siellä työskentelevien henkilöiden näkeminen. Kyseessä on erittäin
kansainvälinen työpaikka, jossa työskentelee mm. temperamenttisia ja ulospäinsuuntautuneita eteläeurooppalaisia.
Naispuoliset työntekijät ovat (luonnollisesti!) nuoria ja yli viisikymppisiä miehiäkin on vain muutama. Vierailuun liittyvässä illanvietossa nauru raikui ja kaikui! Toisaalta ajattelin, etten jaksaisi enkä osaisi tuollaista teeskenneltyä(?) iloisuutta, mutta toisaalta ajattelin, että varmasti pystyisin tekemään monen noista henkilöistä työtehtävät vähintään yhtä hyvin kuin hekin.
Naispuoliset työntekijät ovat (luonnollisesti!) nuoria ja yli viisikymppisiä miehiäkin on vain muutama. Vierailuun liittyvässä illanvietossa nauru raikui ja kaikui! Toisaalta ajattelin, etten jaksaisi enkä osaisi tuollaista teeskenneltyä(?) iloisuutta, mutta toisaalta ajattelin, että varmasti pystyisin tekemään monen noista henkilöistä työtehtävät vähintään yhtä hyvin kuin hekin.
No, perheemme elanto saadaan tästä organisaatiosta joka
tapauksessa. Mieheni ei muuten ole mikään kaikkein ulospäinsuuntautunein henkilö eikä edes nuori, mutta silti hän onnistui tuonne työllistymään 48-vuotiaana muutama vuosi sitten…
Minä sitten ehkä tuon jatkossa omat vaatimattomat killinkini perheemme kassaan palkkatukityön toteutuessa.
Onhan se toisaalta hyvä jos nauru vielä jollain työpaikalla raikuu...Mutta tunnistan fiiliksen, itse olen käynyt miehen työpaikalla vain illalla sen ollessa tyhjä, silti konkretia siitä, että jotkut kuuluu jonnekin ja jotkut ei, työhuoneisiin, työpisteisiin, kahvihuoneiseen. Yhteisöön, jonne pääsy on aina vain vaikeampaa.
VastaaPoistaNiin. Jotkut kuuluu ja toiset ei... Kuulumattomuus ja kelpaamattomuus on vaikea asia eikä helpotu vuosienkaan jälkeen!
VastaaPoistaNäin on. Kuulun teihin samaan sakkiin. Tekee kipeää kun ei kuulu työyhteisöön :(
VastaaPoistaTyöyhteisöön kuuluminen edes palkkatuella auttaa jo vähän asiaa.
VastaaPoistaSilloinkaan ei yleensä ole tasavertainen työyhteisön jäsen, mutta parempi
sekin kuin ei työtä eikä työyhteisöä lainkaan.