keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Työllisen ja työttömän ominaisuudet



Näitä olen aiemminkin miettinyt ja vertaillut, mutta tällä kertaa tällainen versio aiheesta:




Työllinen

Työtön
Voittaja
Luuseri
Pitkät työsuhteet
Pätkät työsuhteet (jos niitäkään)
Yliopistotutkinto
Opistotason tutkinto (+avoimen yliopiston opintoja)
Puhelias
Hiljaisempi
Seurallinen
Ei-seurallinen
Aukoton CV
CV kuin reikäjuusto
Kyynärpäätaktikko
Kynnysmatto
Itseään esiin tuova
Vaatimaton
Verkostoitunut
Verkostoitumaton
Suosittu
Hyljeksitty
Avoin
Pidättyväinen
Irtisanoutunut joskus vapaaehtoisesti
Joutunut pois irtisanottuna, määräaikaisen työsuhteen päätyttyä tms.

Toki kaikki nämä ominaisuudet eivät päde kaikkiin työttömiin eikä työllisiin, mutta eivät välttämättä osu kovin kauaskaan…


Huom!: Nämä on kirjoitettu omasta kokemuksestani, koska minulla ei ole kokemusta kenenkään toisen työttömyydestä!

19 kommenttia:

  1. Lisäisin kohdat:
    Terve - Sairastunut masennukseen

    VastaaPoista
  2. Minusta tämä jaottelu on erittäin omituinen.

    Millä ihmeen argumenteilla ajattelet, että työssäkäyvät (edes valtaosa) ovat puheliaita, suosittuja, itseään esiintuovia kyynrpäätaktikkoja? Tai että työttömillä ei ole yliopistotason koulutusta, he ovat hiljaisia, vaatimattomia tai hyljeksittyjä?

    Hohhoijaa. On mukavaa lukea analyysejäsi ja huomioitasi työttömyydestä ja työttömän elosta nyky-yhteiskunnassa, mutta tällaiset itsesäälissä piehtaroinnit saavat minut lähinnä suuttumaan, sillä ne ovat paitsi täysin epärealistisia, myös työssäkäyviä syyllistäviä.

    Ei, en aio pyytää keneltäkään anteeksi, että satun olemaan puhelias ja avoin ihminen - tai että olen suorittanut maisterintutkinnon. Olen ollut työttömänäkin, ja ihan samanlainen ihminen olin silloin.

    VastaaPoista

  3. Minä taasen samaistuin. Kyllä se vaan nykyajan työelämään päästäkseen on oltava mieluummin puhelias itseään markkinoiva maisteri kuin hiljainen opistotason käynyt. Poikkeuksena ehkä joku (vielä korkeammin koulutettu) tutkijan työ. Ja tuo verkostoitumishomma oli hyvä huomio, kaikista ei tunnu luontevalta verkostoitua sinne tänne hyötymistarkoituksessa, osalle se on vaan kivaa. Kyllä mä ton listan ostan.

    VastaaPoista
  4. Entäs jos on hiljainen maisteri ja puhelias opistotason käynyt vertailussa? Eiköhän jälkimmäinen voita?

    Muuten hyvä blogautus ja varmasti on perää.

    Ei meitä hiljaisempia ihmisiä kerta kaikkiaan tarvita työelämässä, lukuunottamatta ehkä tutkijoita. Olen katkera kyllä siitä. Työelämään en edes yritä enää, enkä takuulla mene mihinkään opiskelemaan enää, ainakaan siten, että tarkoituksena olisi valmistua johonkin ammattiin.

    Lääkäri tosin suositteli työelämään pyrkimistä kuntoutumisen vuoksi. En oikeastaan tiedä miten teen, mutta CV:ssä on viiden vuoden aukko, itse asiassa kaksikin. Eli työhistoria on vieläkin onnettomampi kuin blogistilla minun ikäisenä, 30++.

    -tapio

    VastaaPoista
  5. Lista on laadittu omien kokemusteni pohjalta ja nimenomaan mainitsin, että kaikki kohdat eivät sovellu kaikkiin tapauksiin! Tarkoitukseni onkin kärjistää.

    VastaaPoista
  6. Hmm, työllisissä on paljon yliopistotutkinnon kesken jättäneitä. On päästy jo opiskelijana töihin, ja oikeastaan pakko päästäkin, tutkintopaperi kädessä se ei enää välttämättä onnistu, koska pitää olla kokemusta.

    Verkostoituminen on työttömälle aika mahdotonta, koska verkostoitumiseen pitää olla työllinen (tai nuori opiskelija). Liittyy siihen, että työtön on hyljeksitty (hiukankin pitemmän työttömyyden jälkeen).

    VastaaPoista
  7. Lisäys, olen eri mieltä tutkijakommenteista. Menestyäkseen tutkijan nykyään pitää olla hyvin itseään ja tutkimuksiaan esiintuova, verkostoitunut, trampata ympäriinsä pitämässä esitelmiä (olla sosiaalinen ja suosittu) ja tapella kyynärpäät verissä rahoituksesta.

    VastaaPoista
  8. Kyllä, työttömän status lienee se olennaisin kriteeri. Määrällisesti koulutusaste korreloinee edelleen työllistymisen kanssa, mutta tällöin on kyse tilastoista. Yksilöllisellä tasolla yliopistotutkinnon suojaavuus työttömyydeltä onkin jo huomattavan ongelmallinen teesi. Tosiasiassa se voi olla jopa yksi este työllistymisen tiellä.

    Tiedän useita tapauksia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista pitkäaikaistyöttömistä. Tässäkin taloudessa on kaksi jatko-opiskelijaa, joista molemmat ovat olleet yli vuoden työttömänä (itse nyt käytännössä kohta kahdeksan vuotta; palkkatuki- ym. naurettavuuksia en laske työllistymiseksi). Työt muutoinkin ovat olleet 'hieman sinne päin': apurahoja, osa-aikaisia sivutöitä, erittäin lyhyitä määräaikaisuuksia, joilla ei tutkijataustan ohella cv :tä todellakaan kaunistella.

    Valitettavasti työttömyys on lisääntynyt siinä määrin (vaikka ei vielä kansakunnan valtastatus olekaan), ettei simppeleitä stereotypioita ainakaan yksilöllisen työttömyyden taustetekijöistä voine luotettavasti johtaa.

    Olen myös taipuvainen uskomaan, ettei työnhakua kannata nyky-yhteiskunnassa loputtomasti jatkaa (= se ei johda työllistymiseen). Uudelleenkoulutuksen kanssakin on niin ja näin; motivaatio ei synne (ja säily) itsestään, eikä kaiken maailman "asiantuntijoita" kannattavasta uudesta alasta ole syytä uskoa. Opiskellaan siis omaksi iloksi - jos opiskellaan.

    VastaaPoista
  9. Tämä "simppeli stereotypia" kertoo omasta tilanteestani, ja jokainen voi halutessaan laatia omansa. Minun kokemukseni on juuri tällainen, esim. kaikki tuttavapiirin korkeakoulutetut ovat (aina olleet) työelämässä ja minä opistotasoinen olen ainoa työtön. Toki olen tutustunut typo-koulutuksissa myös korkeakoulutettuihin työttömiin, joten tämä asia ei tietenkään lopulta ole niin yksiselitteinen kuin tuossa taulukossani.

    VastaaPoista
  10. "--- nimenomaan mainitsin, että kaikki kohdat eivät sovellu kaikkiin tapauksiin! Tarkoitukseni onkin kärjistää!"

    Jos tarkot kirjoituksesi oli kirjoittaa vain itsestäsi eikä tehdä yleisempiä johtopäätöksiä, olisi asian suonut kirjoitettavan auki. Mielestäni kirjoittamasi implikoi ajatusta, että vaikka poikkeuksiakin on, valtaosaan työttömistä ja työllisistä luonnehdintasi sopii.

    VastaaPoista
  11. Aika outoa yleistämistä...

    VastaaPoista
  12. Oman kokemukseni mukaan asia nyt vain on näin eikä se siitä muuksi muutu vaikka haluaisinkin!

    VastaaPoista
  13. Tämä on erikoinen lista siinä mielessä, että monelle asialle olisi tehtävissä jotain. Luonnettaan voi olla sinänsä vaikea muuttaa, mutta uusia asioita voi oppia. Esimerkiksi hiljaisuus, vaatimattomuus ja pidättyväisyys on ominaisuuksia, joita voi työstää. Tällaisiin asioihin saa apua ihan kursseiltakin. Tästä herää tietysti kysymys, että onko tietyt listassa olevat asiat ja ehkä niistä johtuva työttömyys vain työstämisen puutetta?

    VastaaPoista
  14. Valitettavasti oman perusluonteeni muuttaminen muuksi ei pidemmän päälle ole onnistunut. Jos työhaastattelussa onnistunkin näyttelemään ekstroverttiä, niin työelämässä sitä roolia en pysty enää ylläpitämään. Ominaisuuksieni työstäminen on siis helpommin sanottu kuin tehty, ja siksi olisikin helpompaa kelvata jonnekin "sellaisena kuin on".

    Onnittelut niille, jotka ovat onnistuneet kehittämään tai muuttamaan ominaisuuksiaan!

    VastaaPoista
  15. Luulen, että tuollaisessa työstämisessä tulisi lähteä aivan eri lähtökohdista. Huomasin, että puhuit itsekin perusluonteen muuttamisesta ja siitä, että olet "näytellyt ekstroverttiä".

    Ystävälläni oli samankaltaisia ongelmia, ei työttömyyden kanssa vaan ujouden yms. Hän sai siihen apua ja lopulta hän lähtikin purkamaan asiaa aivan eri päästä. Jos oikein muistan, niin hän selitti käyttäytymisensä muutosta niin, että hän tavallaan oppi toimimaan tietyissä tilanteissa tietynlailla ilman, että hän olisi joutunut ikään kuin muuttamaan itseään.

    Hän opetteli, miten hän voisi omana itsenään aloittaa keskusteluja, tuoda itseään esiin ja muuta sellaista. Hän tosin sanoi ettei edelleenkään pidä moniin sosiaalisuuteen liittyvistä asioista, mutta hän tekee ne kuitenkin.

    Ehkä vastaus on jossain opettelun ja sietämisen rajamailla, jossa omaa itseään ei pidä yrittää väkisin muuttaa.

    VastaaPoista
  16. Ongelma piilee juuri tuossa oman itsensä muuttamisessa; jos jossain asiassa menestyminen edellyttää sitä eikä se kuitenkaan ole mahdollista.

    VastaaPoista
  17. Lisäisin vielä listoihin iän, yli 50v. on varmaan hyvin vaikeaa löytyä töitä. Yli 55 v. on liian vanha töihin ja liian nuori/terve eläkkeelle. Keksiskö joku kampanjan "Yli 55v Nyt", niinkuin Nuorille Nyt-kampanja...

    VastaaPoista
  18. Olet siis omasta halustasi hyljeksitty kynnysmatto? Ymmärrän toki, että joku on hiljaisempi ja ujompi kuin toinen, eikä kaikilta esimerkiksi verkostoituminen ole kaikille yhtä luontevaa, mutta ei tuo kynnysmatoksi alistuminen kyllä selity introvertillä luonteenlaadulla, vaikka miten selittäisi.

    VastaaPoista
  19. Niin kuka on kynnysmatto? Josa olisinkin, niin en todellakaan omasta halustani... Luulenpa, että meillä kahdella ei "livenä"(kään) keskenämme synkkaisi ollenkaan!

    VastaaPoista