torstai 21. marraskuuta 2019

Asioilla ei ole tapana järjestyä


Ainakaan minun asioillani ei ole tapana järjestyä. Työllistymiseni ei ole järjestynyt, joten seurauksena on ollut valtava stressaaminen ja murehtiminen - nykyisestä ja tulevasta - rahattomuudesta. En onnistunut työllistymään ennen (pienehkön) ansiosidonnaiseni loppumista (7/2018) enkä ennen
ns. aktiivimallin voimaantuloa. En myöskään saanut työpaikkaa ennen kuin toinenkin työttömyyspäivärahan lapsikorotus loppui (4/2019), joten nyt joudun olemaan pienemmällä työmarkkinatuella kuin koskaan aikaisemmin. Aikaisemmin olen aina jotenkin onnistunut pelastautumaan (töihin tai koulutukseen), mutta nyt ei enää siltä näytä.
1. ”Kuuntele sisäistä ääntäsi”                                                          
Sisäinen ääneni soimaa minua epäonnistumisesta työllistymisessä.
2. ”Voit oppia kaikesta ja kaikilta”                                                 
Työpaikattomuus ei opeta oikeastaan mitään, mieluiten olisin töissä oppimassa oikeasti jotain.
”Joskus ei kerta kaikkiaan opi mitään, ei ainakaan mitään uutta. Elämässä tulee tehtyä paljon hyödytöntä ja hölmöä eivätkä kaikki kokemukset tee ihmisestä syvällistä ajattelijaa.”
3. ”Kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan”
Vaikka muita kohtelisi hyvin, ei välttämättä saa samanlaista kohtelua heiltä.
”Aika moni kohtelee muita paremmin kuin itseään.
Kohtele itseäsi joskus yhtä hyvin kuin kohtelet muita.”
4. ”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”      
Työpaikat ovat jääneet taakse eikä edestä löydy enää yhtään työpaikkaa.
5. ”Heikot sortuu elontiellä”                                                                                 
Pitää olla todella vahva jaksaakseen työpaikattomuutta, mutta vahvakin siinä lopulta sortuu.
”Se, että uskaltaa näyttää heikkoutensa ja herkkyytensä, on yleensä rohkeutta.”
6. ”Itku pitkästä ilosta”                                                                    
Itku pitkästä työnhausta/ Itku pitkästä itkusta työnhaussa.
7. ”Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön”          
Piinaavaa työttömyyttäkin on vaikea kestää, mutta siihen ”leikkiin” ei ole ryhdytty vapaaehtoisesti.
”Miksi jatkaa epämiellyttävää ihmissuhdetta tai piinaavaa työtä? ”
8. ”Kaksin aina kaunihimpi”                                                                                 
Toinen kahdesta aina ”kaunihimpi” työnhaussa (ja muutenkin).

9. ”Kyllä tekevälle työtä löytyy”                                                       
Työtä ei löydy – yritetty on!
”Tilastot ja pitkäaikaistyöttömät tietävät, ettei työtä löydy. Älä ainakaan sano tätä hänelle, joka on ollut työttömänä jo (yli) vuoden.”
10. ”Puhumalla ne asiat selviää”          
Ei ole monta henkilöä, joiden kanssa työttömyyshelvetistä voisi puhua - ei ainakaan sellaisia, jotka todella ymmärtäisivät.

+ 1 Asioilla on tapana järjestyä
Juu – ei. Toisaalta tämä riippuu siitäkin, mitä asioiden ”järjestymisellä” tarkoitetaan. Asiahan voi järjestyä jollakin tavalla, mutta jos sanonnalla tarkoitetaan, että asiat järjestyvät hyvällä, positiivisella tavalla ei niin suinkaan aina käy.

2 kommenttia:

  1. Onpas aika kulunut ja olet ollut jo yli vuoden työmarkkinatuella. Seuraan blogiasi säännöllisesti mutta jotenkin muistelin että vasta äskettäin putosit ansiosidonnaiselta.

    Siksi onkin vielä ihmeellisempää ettet muka ole oikeutettu palkkatukeen kunnalle tai yhdistyksille. Kunnan ns. sakkomaksulistalla taidat jo olla ja luulisi heitä kiinnostavan sinun työllistämisesi edes sen verran että pääset taas listalta takaisin ansiosidonnaiselle. Näin toimii täällä iäkkämpien työllistäminen eli 2-3 vuoden välein pääsevät johonkin työllistämistukipaikkaan. Nuorille ei niin herkästi myönnetty ainakaan omalla kohdallani.

    En muista/tiedä tarkkaa ikääsi mutta et tainnut olla vielä yli 57-vuotias jotta kuuluisit velvoitetyöllistämisen piiriin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika todellakin kuluu nopeasti; ensin ansiosidonnainen hujahtaa loppuun, ja sen jälkeen kärvistellään työmarkkinatuella.

      Olen oikeutettu palkkatukeen esim. "kolmannelle sektorille" tai (kuulemma) minne tahansa muualle kuin Tampereen kaupungille. Tampereen kaupunkia todennäköisesti kiinnostaisi minun laittamiseni ns. kuntouttavaan työtoimintaan, koska siitä jopa joku taho maksaisi kaupungille. Onneksi kuntouttavaa ei ole mainittu työllistymissuunnitelmassani - eikä sitä sinne myöskään tule.

      Palkkatukityöhön pääsyyni vaadittiin kokonaista neljä vaihetta (olen tämän aiemminkin jossain postauksessani kertonut):
      1. Menin ensin ns. työhönvalmentajalle.
      2. Työhönvalmentaja varmisti pääsyni erääseen työvoimakoulutukseen. (Hän työskenteli koulutuksen järjestäneessä oppilaitoksessa. Olin tosin saanut jo kutsun koulutuksen haastatteluun ilman työhönvalmentajan puuttumista asiaan.)
      3. Työssäoppimispaikka löytyi oppilaitoksen opettajan suhteilla.
      4. Työssäoppimispaikassa tarvittiin tekijää erääseen projektiin, jota tekemään pääsin palkkatuella puoleksi vuodeksi.

      Minun työllistämiseni, ansiosidonnaiselle takaisin pääsystä puhumattakaan, ei ole koskaan kiinnostanut mitään viranomaistahoa!

      Minulla on vielä muutama vuosi tuohon 57 vuoden ikään, mutta sitä kohti menen edelleen työpaikattomana.


      Poista