sunnuntai 31. lokakuuta 2021

Työnhaussa (jälleen) yli viisikymppisenä

Olen joutunut jälleen kerran palaamaan työnhaun epätoivoiselle tielle - ilmeisesti aivan yhtä kelpaamattomana kuin aiemmin, vaikka olenkin toistaiseksi, eli vuoden loppuun asti, töissä. Ikäiseni tai minua vanhemmat haastattelijat (toki olen mieluummin heidän haastateltavanaan kuin itseäni 20 vuotta nuorempien!) eivät voi mitenkään käsittää, millaista on joutua aina vain hakemaan ja hakemaan työpaikkoja saamatta yleensä minkäänlaista myönteistä vastausta hakuihinsa. He ovat hakeneet ehkä vain yhtä työpaikkaa ja olleet siinä jo 30 vuotta.

Kävin työhaastattelussa nykyisessä työpaikassani toisella ”sektorilla*”. Nykyisellä ”sektorilla” en tunne olevani erityisen arvostettu, vaan olen siellä vähän kuin Ei Kukaan… Joka tapauksessa seuraavat asiat ovat käyneet minulle erittäin selviksi:

1) En voi saada vakituista työpaikkaa, koska aina on jollain tavalla mieleisempiä (tai kokeneempia) hakijoita.

2) Jos tarjolla on kolme- tai neljäkymppinen hakija, jolla on enemmän työkokemusta, hän toki ohittaa yli viisikymppisen.

Minun kohdallani ei valintaan ilmeisesti vaikuta nykyinen työskentely ko. organisaatiossa eikä alan (vähäinen) työkokemus. Työhaastatteluun pääsyyn se toki saattaa vaikuttaa. Kuuluin ”sentään” noin 10 prosenttiin hakijoista, joka sai kutsun.

(*sektori on peitenimi, koska en halua mainita oikeata nimitystä työpaikan tunnistamisen välttämiseksi)

sunnuntai 24. lokakuuta 2021

”Tässäkö tää oli?”

En erityisemmin piittaa A.W:n samannimisestä lauluntekeleestä, mutta kieltämättä nyt ovat heränneet vastaavat ajatukset työllistymiseni suhteen. Kuvittelin todellakin naiiviudessani työttömyysongelmani ratkenneen ja saavani jatkossa jopa mahdollisen eläkepaikan. No, näin ei nyt näytä käyvän. Asemani työnhakijani ei olekaan yhtään parantunut työelämässä olemisestani huolimatta ja kilpailu vähistä työpaikoista jatkuu samanlaisena kuin ennenkin. Pahimman skenaarion mukaan teen vielä kaksi kuukautta sellaista työtä, joka ei kehitä osaamistani ja jään sitten ensi vuoden alusta työpaikattomaksi 55 ja ½ -vuotiaana.

Alku näytti niin lupaavalta ja pidin työstäni todella, mutta valitettavasti kyseessä oli vain projekti, joka on nyt tehty valmiiksi eikä tarvetta jatkolle siinä paikassa ollut, koska olin siellä ylimääräisenä tekijänä. Sen jälkeen sainkin enää vain lyhyen kesäsijaisuuden ja tällä hetkellä en tee lainkaan substanssityötä, jossa olisin (ollut) oikeasti hyvä ja motivoitunut.

Omapa on sitten menetyksensä ja tappionsa kun haluavat selkeästi nuorempia tai jotenkin muuten erilaisia ihmisiä kuin minä olen. Olen kuitenkin saanut hyvää palautetta työstäni ja suosittelijoitakin minulla on. En tosiaankaan ymmärrä, mikä kohdallani oikein mättää! Töihin valitaan sellaisia henkilöitä, joita itse en olisi valinnut (esim. saikuttelija tai ei-erityisen-nopea-oppija), mutta enhän minä mitään valintaperusteista ilmeisesti ymmärrä? Täytyy sanoa olevani todella pettynyt koko tähän tilanteeseen. Onko kyseessä kuitenkin lopulta ikäni, joka on ”väärä”, vaikka kuvittelin, ettei ikäsyrjintää tällä alalla olisi? Eläkeikääni on kuitenkin edelleenkin kymmenisen vuotta.