keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Apua



Pyydän, jättäkää minut rauhaan nöyryyttäviltä ja loukkaavilta ”auttamis”-toimiltanne! Luullakseni ja toivoakseni tuo ns. avun saaminen ei kuitenkaan ensi vuonna (vielä) koske minua, koska typon päätyttyä minua ei heti laskettane pitkäaikaistyöttömäksi, vaan vasta vuoden kuluttua siitä? Olen tällä hetkellä jo tavallaan ”avun” piirissä.

En tarvitse sosiaalista kuntoutusta enkä kuntouttavaa työtoimintaa. Palkkatukipaikka olisi ok, mutta eipä ole sellaista mistään tarjottu enkä ole omin avuin (en myöskään työhönvalmentajan avustuksella) sellaista mistään löytänyt… Oikea, palkallinen työpaikka on kuitenkin sellaista apua, mitä tarvitsisin.

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Työttömyysuupumus








Kiintoisaa huomata, että tämäkin asia noteerataan jossain, kun yleensä puhutaan vain työuupumuksesta. Kuinka tutulta kuvaus tuntuukaan:
Työttömien uupumus on tuhansien arkipäivää, johon ei ole kiinnitetty huomiota kuten työuupumukseen. Kahdeksansien Työttömien valtakunnallisten ihmisoikeuspäivien aiheeksi on valittu "Työttömänä jaksaminen - oikeus elämiseen".
Uhkana jaksamiselle ovat mm. näköalattomuus, turvaverkkojen pettäminen, epävarmuus ja tulevaisuuden pelko, arjen rytmin ja työelämän sosiaalisten suhteiden katoaminen sekä uskon hiipuminen omiin mahdollisuuksiin ja parempaan tulevaisuuteen.
(Tilaisuus on jo pidetty)

tiistai 21. lokakuuta 2014

Työttömyys ja erakoituminen



Työttömänä liian pitkään oleminen on tarkoittanut ainakin omalla kohdallani väistämätöntä erakoitumista. Yleensä minun ei ole (ollut) tarpeen lähteä minnekään kodin ulkopuolelle, jos en ole pakottanut itseäni siihen. Kun käyn zumbassa tai kirjastossa, niin enpä siellä yleensä kenenkään kanssa edes juttele. Mitä enemmän aikaa on kulunut tällä tavalla, sitä vähemmän olen jaksanut edes yrittää olla sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kuin oman perheen kanssa. Jos työllistymisen suuri ihme vielä sattuisi osumaan kohdalleni, eivät ryhmäytyminen ja paikkansa ottaminen työyhteisössä tule todellakaan olemaan helppoja juttuja (jos ovat koskaan). Näitäpä voin sitten halutessani harjoitella typo-koulutuksessa.  En vain enää oikein tahdo jaksaa, koska olen keski-ikäinen pudokas ja kovin väsynyt yrittämään enää yhtään mitään.  On siis vain kovasti tsempattava itseään!


lauantai 18. lokakuuta 2014

Miksi piilotyötön ei hae töitä?

Kuten joskus aiemminkin olen maininnut, piilotyöttömäksi lasketaan sellainen henkilö, joka ei ole hakenut työtä neljään viikkoon. Mielestäni oikea piilotyötön on kuitenkin sellainen työtön, joka ei ole edes ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimiston listoille. Se määritelmistä, mutta miksi (piilo)työtön ei sitten hae työtä? No siksi, että hän on todennut työllistymisensä käytännössä mahdottomaksi!

Syyskuussa laittamiini kahteen työpaikkahakemukseen en ole saanut yhtään minkäänlaista vastausta. Erehdyin hakemaan epätoivoissani työpaikkaa jopa VaraMiesPalvelun kautta (VMP:lla on eräs toinenkin merkitys...) Tuo osoittautui nimensä veroiseksi, koska työnhaun tilanteesta en saanut mitään informaatiota, sen sijaan sain VMP:n uutiskirjeen (jota en todellakaan kaivannut) sähköpostiini. Suorastaan huippuammattimaista rekrytoinnin hoitamista - tai sitten ei.

Kun työpaikkaa ei saa, niin sitä ei sitten saa. Uskon ja tiedän ettei työtä ole (ainakaan minulle). 

torstai 9. lokakuuta 2014

Kokemukseni työhönvalmennuksesta



Odotukseni työhönvalmennuksen suhteen eivät olleet erityisen korkealla, mutta eivätpä ne matalat odotukset sitten täyttyneetkään. Vähän samaan tapaan kuin TE-toimiston lähettämissä ns. työtarjouksissa, työhönvalmentaja on vinkannut minulle sellaisia avoimia paikkoja, jotka olen itsekin voinut löytää TE-palveluiden sivuilta. Ensimmäinen hänen ehdottamansa avoin työpaikka oli sellainen, jonne olin jo joskus aiemmin menestyksettä hakenut. Lisäksi työ oli (tällä kertaa) kestoltaan vain 1- 2 kk, joten päätin jättää hakematta. Toinen avoin työpaikka, jonne hän kehotti minua hakemaan, oli sellainen, josta tiesin etten ole sinne mitenkään kiinnostava kandidaatti, mutta laitoin sitten kuitenkin velvollisuudentuntoisesti hakemuksen. Lopputuloksena oli tyhjän jääminen käteen tälläkin kertaa. Kolmaskin työhönvalmentajan minulle ehdottama työpaikka oli täysin oman osaamis- ja kokemusalueeni ulkopuolelta, joten en lähtenyt turhaan kokeilemaan kepillä jäätä. Näyttää olevan noita asiakaspalvelutehtäviä kovasti tarjolla, mutta minua ei niihin valita, koska minulla ei ole asiakaspalvelukokemusta. Asiakasrajapinnassa työskentelystä ja niin kutsutusta sisäisestä asiakaspalvelusta kokemusta minulla toki on. 

Koska työhönvalmentaja yritti suorastaan epätoivon vimmalla löytää minulle ns. polkua työelämään/ jonnekin, oli seurauksena hieman väkisin väännetyn oloisia kontaktien etsimisiä, jolloin minä tunsin joutuvani ikävään välikäteen…  Hän ehdotti minulle vielä yhtä sellaista työtehtävää, johon minulla ei ole mitään pätevyyttä eikä osaamista (minkä seikan toin selvästi myös esiin). Tällaisessa tapauksessa yhteydenotto mahdolliseen ja hyvin epätodennäköiseen työnantajaan olisi pelkästään kiusallista. Kovat paineet on työhönvalmentajan hommassakin, varsinkin tällaisten mahdottomien(?) työllistettävien kanssa.

Olen tavannut työhönvalmentajan tähän mennessä kolme kertaa ja kolmas jäikin viimeiseksi, koska mitään tulosta ei syntynyt (ja koska pääsin työvoimakoulutukseen). Hänen vinkkinsä laittaa CV:hen maininta palkkatukikelpoisuudesta ei mielestäni ollut kovin varteenotettava, koska se toimii vain palkkatukitöihin hakiessa. Muussa tapauksessa se on vain noloa. Hän myös kehotti minua laittamaan avoimia hakemuksia, mutta sitä olen jo tehnytkin - ja olisin voinut tehdä (tuloksetta) edelleen ilman mitään työhönvalmennusta.

Loppupäätelmä: Työhönvalmentaja ei pystynyt minua työllistymisessä auttamaan. En tullut kovin vakuuttuneeksi koko touhusta. Ehkä olen sitten vain niin vaikeasti työllistyvä? Kovin puhelias ja hieman myös itseään kehuva tuo työhönvalmentaja-henkilö oli. 

Hakemukseni typo-koulutukseen, haastatteluun pääsy ja lopulta koulutukseen hyväksytyksi tuleminen muutti tämän asetelman ja saimme molemmat huokaista helpotuksesta.