maanantai 31. lokakuuta 2016

Kutsu pakkoinfoon

Saapuihan se, kutsu Back to business – valmennuksen tiedotustilaisuuteen! Täytin kesällä 50 ja viime viikolla tuli (tällä jaksolla) 3 kuukautta työttömyyttä täyteen, joten kuulun valitettavasti(?) kohderyhmään. Minua ei erityisemmin innosta työttömillä rahastavien firmojen ”valmennukseen” meno. Pääsenpä kuitenkin tiedotustilaisuudessa ihailemaan kirjoitusvirheillä kyllästettyjä Powerpoint- dioja.

”… tarjoaa 3–6 kuukautta työttömänä olleille yhteyden yksityiseen työnvälitysfirmaan. Yhteistyön tavoitteena on löytää asiakkaan kanssa pian uusi työpaikka, ja hioa julkisen ja yksityisen työnhaun yhteistyötä.”


”Pi­lo­tin koh­de­ryh­mään kuu­lu­vil­le työn­ha­ki­joil­le lä­he­te­tään kut­su in­fo­ti­lai­suuk­siin, jos­sa ker­ro­taan mah­dol­li­suu­des­ta saa­da työl­lis­ty­mi­seen apua yk­si­tyi­sil­tä yri­tyk­sil­tä. Työn­ha­ki­ja voi itse päät­tää, osal­lis­tuu­ko pi­lot­tiin vai jat­kaa­ko jul­ki­sen työn­vä­li­tyk­sen asiak­kaa­na. In­fo­ti­lai­suuk­sis­sa yri­tyk­set esit­te­le­vät pal­ve­lui­taan ja jos työn­ha­ki­ja päät­tää osal­lis­tua, hän voi va­li­ta kuu­des­ta pal­ve­lun­tar­joa­jas­ta it­sel­leen mie­lui­sim­man.  Pal­ve­lun kes­to on nel­jä kuu­kaut­ta.”
Palvelusta kiinnostunut asiakas saa TE- toimistosta palvelusetelin, jonka hän voi määräajassa osoittaa valitsemalleen palveluntuottajalle. Asiakas valitsee palveluntuottajan itse.”
Pakkoinfot ovat todellinen työttömyyden suola; pitää mennä tiettynä päivänä tiettyyn aikaan (valtion tukeman yksityisen liiketoiminnan) tiedotustilaisuuteen, tai muuten työnhaku ei enää ole voimassa…

Voisiko tuollaisesta ”valmennuksesta” oikeasti olla jotain hyötyä juuri minulle, vai onko kysymyksessä lopulta vain rahastus? Onneksi osallistumiseen ei pakoteta, koska ennakkoluulot ja epäilys näitä firmoja kohtaan istuvat lujassa.


torstai 27. lokakuuta 2016

Näin helppoa se on…

Sain ”kiitos, mutta ei kiitos” - viestin vastauksena työpaikkahakemukseeni, oikein valintaa koskevan pöytäkirjaotteen kera. Pöytäkirjaotteesta selviää seuraavaa:
Hakijoita oli 204, joista haastatteluun kutsuttiin kuusi henkilöä. Kaksi hakijaa oli perunut hakemuksensa haastattelukutsun saatuaan. (Ihmettelen miksi?!)

Erityisesti arvioitiin hakijoiden aiempaa kokemusta vastaavista tehtävistä…
Kaikilla haastatelluilla oli usean vuoden työkokemus haettavana olevaan tehtävään sisältyvistä töistä.”

Koita tässä sitten vaihtaa alaa, kun se kaatuu aikaisemman kokemuksen puutteeseen! (No, enpä olisi juuri tuohon tehtävään erityisen motivoitunut ollutkaan ja tiesin jo hakiessani realiteetin alan työkokemuksen puuttumisesta.)

Toinen työhakemukseni, josta ei ole ainakaan vielä minkäänlaista palautetta kuulunut, on sellaiseen tehtävään, johon ei edes vaadittu mitään aikaisempaa kokemusta eikä oikein koulutustakaan. Hakijoita on siten varmasti vähintään 2000! On työpaikan saaminen vain niin ”helppoa” kaupungissa, jossa on 20% työttömyysaste ja maassa, jonka työttömyys tilastokeskuksen mukaan syyskuussa 2016 oli 7,7% (vaikuttaa muuten oudon alhaisesta, pitäneekö edes paikkaansa…?)

tiistai 25. lokakuuta 2016

Pulaa?

Näissä 15 ammatissa on Iltalehden mukaan ”pulaa” työntekijöistä Tampereella:
http://www.iltalehti.fi/tyoelama/20161020

”Missään ammatissa ei ole kuitenkaan paljon pulaa työntekijöistä Tampereella.”

Jotenkin koomista ja ristiriitaista uutisointia! Toisaalta asia voidaan ilmaista myös näin: http://www.iltalehti.fi/tyoelama/20161021

”Tampereella on paljon liikaa hakijoita lähes 40 ammattiin.”

Mitä tarkoittaa ”paljon liikaa”? Onko nyt liikaa hakijoita vai liian vähän työpaikkoja?
Kallistuisin jälkimmäisen vaihtoehdon suuntaan…

Sokerina pohjalla:
 ”Tampere haluaa olla digitalisaation kotikaupunki.
· Kaupunki aikoo luoda 10 000 uutta työpaikkaa.
· Tampere haluaa olla Euroopan Piilaakso.”


Voihan sitä aina kaikenlaista haluta ja työpaikkoja on vuosien varrella jo ”luotu”
(varsinkin vaalien alla) satoja tuhansia, mutta yhtään niistä ei ole realisoitunut.
Onnea silti yritykselle! 


maanantai 10. lokakuuta 2016

Lisää propagandaa

Minkähän tahon masinoima tämä kampanja on?:
Kaupunkisi on työpaikkoja tulvillaan

Täällä puolestaan on oikein 30 000 ”unelmatyöpaikkaa”.

Kyllähän tuolla työpaikkoja näyttää olevan, mutta:
1.       Ovatko ne oikeasti avoinna vai yritysten mainoksia?
2.       Ovatko ne koulutustani/ kokemustani vastaavia?
3.       Onko niissä ikäsyrjintää?
4.       Onko hakijoita satoja - tai jopa tuhat?
5.       Onko työpaikka kenties jo valmiiksi pedattu jollekin?
6.       Jos laitan työpaikkahakemuksen, saanko työhaastattelukutsun?
7.       Jos sellainen ihme tapahtuisi, että saisin haastattelukutsun, tulenko valituksi työpaikkaan?

Aika monta ehtoa on toteuduttava ja vaihetta käytävä läpi ennen kuin tuosta ”runsaasta työpaikkatarjonnasta” pääsee hyötymään…
Tampereen työttömyysaste on - tästä työpaikkatulvasta huolimatta - edelleen noin 20.

Jos olisi oikeasti 30 000 (unelma)työpaikkaa tarjolla, niin siinä on vasta alle kymmenelle prosentille Suomen työttömistä töitä, ja nekin vähät työpaikat tunnetusti menevät työpaikan vaihtajille. Tämän työpaikkojen mainostuksen tarkoituksena on selvästikin jälleen kertoa niille, jotka uskovat kaiken ilman kritiikkiä, että työpaikkoja on tarjolla, mutta työttömät eivät silti ”mene töihin” tai ”ota töitä vastaan”.

Eipä sitten muuta kuin CV:tä laittamaan, kyllähän viisikymppinenkin työtön työllistyy johonkin noista paikoista ihan heittämällä – vai työllistyykö sittenkään….? 

maanantai 3. lokakuuta 2016

Kvartaalityötön

Kun tilaa kvartaalikapitalismia, saa kvartaalikapitalismia. Kvartaalikapitalismi syntyi, kun pörssiyhtiöt pantiin raportoimaan tuloksestaan neljännesvuosittain. Kvartaalikapitalismi tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiöt ajattelevat tulevaisuutta korkeintaan kolmen kuukauden päähän. Kvartaalikapitalismi on keksitty Yhdysvalloissa. Siellä uskotaan, että mitä tarkemmin tekemisistä pitää raportoida, sitä rehdimpää ja avoimempaa toiminta on. Todellisuus on osoittautunut päinvastaiseksi.”

Huono idea kvartaaleiden eli 3 kk:n välein toteutettavista työttömien haastatteluista tulee selvästikin yrityselämästä. Onko muuten työttömällä oikeus kieltäytyä menemästä yksityiseen yritykseen vatvomaan omia yksityisasioitaan? Yksityinen yritys ei ole työttömyyskorvaukseni maksaja, joten asiani eivät todellakaan millään tavalla kuulu sinne. Tästä pitäisi todellakin valittaa johonkin ihmisoikeustuomioistuimeen. Entäpä sitten tämä ehdotus?:
”… ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tulee joka kuukaudelle yksi korvaukseton omavastuupäivä, joista ensimmäinen olisi noin kolmen kuukauden kohdalla työttömyyden alusta. Työtön voi välttyä omavastuupäivältä olemalla aktiivinen. Jos hän on töissä edellisen kolmen kuukauden aikana vähintään 18 tuntia, omavastuupäivät poistuvat ja niiltä saa ansiosidonnaisen korvauksen jatkossakin.”

Hieman realismia, kiitos! Mistä ihmeestä voi saada jotain 18 tunnin töitä (, joista ei aiheudu työnantajille kuin turhaa paperityötä)? Vapaaehtoistöissä tuollaisia jaksoja varmasti löytyisi, mutta silloin ei olisikaan ”työmarkkinoiden käytettävissä”, jos niitä tekisi… Kuinka paljon me työttömät olemme valmiita sietämään näitä rankaisu- ja syyllistämistoimenpiteitä niiden taholta, jotka ovat omilla toimillaan saaneet Suomen työllisyystilanteen surkeaksi?