Kovin vaihtelevat ovat olleet tunnelmani työnhaun suhteen. Välillä on tuntunut, ettei siitä tule yhtään mitään ja välillä olen saanut yllättävän kutsun työhaastatteluun. Silloin tulevaisuus on näyttänyt jälleen valoisammalta – ainakin haastattelun lopputuloksen kuulemiseen asti… Toisaalta tässä iässä pitää olla todella iloinen jokaisesta työhaastattelukutsusta ja kutsuprosentti suhteessa hakemusten määrään on ollut melko hyvä. Sen olen valitettavasti joutunut toteamaan, että ”sektorin” vaihto on edessä, koska hyvin hiljaista on ollut kiinnostuksen suhteen nykyisessä paikassa. Sinne pääsin kuitenkin pitkän työttömyyden jälkeen töihin ja saan olla siitä edelleen kiitollinen! Pidin todella työstäni ensimmäisessä ”kohteessa”, mutta kyseessä oli määräaikainen projektityö (kuten liian usein on). Pidän ja olen pitänyt työstäni ja/tai työympäristöstä ja useimmista työkavereista kyllä muuallakin tässä työpaikassa – ennen kaikkea työssäkäynti ja palkka on aivan parasta!
Mielenkiinnolla
olen odotellut mahdollista jatkoa. Jotain
tosiaan on luvassa, eli ensi vuoden alusta minulle on tarjolla vuorotteluvapaan
sijaisuus. Niitäkin olen useita kertoja aiemmin tuloksetta hakenut.
Kolmesta
hakemuksesta (joista yksi avoin hakemus) sain kaksi haastattelukutsua ja kahdesta
haastattelusta (sen avoimen hakemuksen perusteella) yhden työpaikan, joten
melko hyvä tulos! Toisaalta kaikkiaan neljästä hakemuksesta vain yksi on
johtanut haastatteluun, kun avointa hakemusta ei lasketa.
