sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Epäolennaiset kysymykset työhaastattelussa



(Eipä silti, että haastattelut olisivat enää kovin ajankohtaisia minulle…)

Moka: Haastattelijalla ei ole muka ollut aikaa katsoa haastateltavan papereita läpi
Haastattelija tahtoo antaa itsestään kiireisen ja tärkeän kuvan, mutta onnistuukin vain tekemään itsestään typerän ja ylimielisen. Minulle ei ole suoraan myönnetty tai tunnustettu ettei papereitani ole viitsitty katsoa ennen haastattelua, mutta joissakin haastatteluissa sen on kyllä huomannut. 

Pyydetään haastateltavaa kertomaan itsestään
Olisiko tämä sittenkin hieman liian laaja ja kulunut kysymys? Tätä voisi täsmentää ja jakaa osiin kysymällä tarkempia, selkeärajaisia kysymyksiä. Mitä haastateltavasta oikeasti halutaan tietää?

Kysytään, missä haastateltava näkee itsensä viiden vuoden kuluttua
Eihän sitä kukaan tiedä (ei haastattelijakaan tiedä tuota asiaa omalla kohdallaan)! Valitettavasti myöskään haastateltava ei ole ennustaja.

Bonuksena: kerro hyvät ja huonot puolesi
Huonoksi puolekseen ei saa sanoa mitään ”raskauttavaa” tai hylkäämisen aiheuttavaa, joten pitää väkisin keksiä jotain ympäripyöreätä ja harmitonta.  Kliseiden pyörittelyksi tähänkin kysymykseen vastaaminen väistämättä menee. Toisin sanoen jokseenkin turha kysymys!

Lähteenä käytetty tätä

Tärkeimmät ja olennaisimmat kysymykset työhaastattelussa ovat mielestäni nämä:

Mitä olet aiemmin tehnyt?
Mitä osaat?
Miksi olisit hyvä juuri tässä työssä?


5 kommenttia:

Osaton kirjoitti...

Ja netistä löytyy mitä ihmeellisimpiä ohjeita, kuinka vastata näihin epäolennaisiin kysymyksiin.

Uranuksen sivuilla kehotetaan valmistumaan kerro itsestäsi -kysymykseen näin: ''Valmistele kotona hyvä kahden minuutin puheenvuoro, jossa kerrot ensin lyhyesti lapsuudestasi: minkälaiset vanhemmat sinulla oli, montako lasta perheessänne oli ja miten sinun koulunkäyntisi sujui. Siirry tämän jälkeen luontevasti siihen, miten päädyit tekemiisi opiskeluvalintoihin. Samaan yhteyteen voit liittää lyhyesti kerronnan ensimmäisistä kesätyökokemuksistasi. Tämän jälkeen kerrot lyhyesti työhistoriasi. Lopuksi voit muutamalla sanalla mainita perhetilanteesi sekä harrastuksesi.'' Siis aivan kuin haastattelijoita kiinnostaisi haastateltavan lapsuus, ala-asteen todistukset tai mansikanpointatyöt! Ja aivan kuin nuo kaikki asiat saisi kerrottua kahdessa minuutissa. Ei hyvää päivää.

Itse kerron, että olen kotoisin paikkakunnalta x ja asunut, työskennellyt ja opiskellut usealla eri paikkakunnalla Suomessa ja myös kuusi vuotta ulkomailla. Ja sitten siirryn työtehtävän kannalta olennaiseen koulutukseen ja työhistoriaan.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Naurettavalta vaikuttaa tuo Uranuksen vinkki, koska eivät tuollaiset asiat työnantajaa voi oikeasti kiinnostaa! Tai ainakaan niillä ei ole työnteon kannalta yhtään mitään merkitystä.

tth78 kirjoitti...

Jos joku osaa kaiken muun päälle ärsyttää noissa kysymyksissä niin on juuri tuo loppuunkulunut kysymys:"Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?" Olen toisinaan niin suivaantunut siitä, että on käynyt mielessä vastata:"kuolleena" ja katsoa miten haastattelija siihen reagoi. Nykytilassa edes isot firmat (jotka 20v sitten vielä tekivät viiden vuoden toimintasuunnitelman) eivät tiedä tilannettaan 3kk:n päästä, niin miten siinä tilanteessa voi joku syrjäytetty insinööri tietää?

Anonyymi kirjoitti...

Ajattelin samaa, kuolleena. Tai :masentuneena ja köyhänä työttömänä, mitenkähän naama sit menis... tai :tämän firman toimitusjohtajana

TOIvoton työtön kirjoitti...

Tervetuloa blogini lukijaksi, tth78!

Kyllä monenlaisia vastauksia tulee mieleen juuri tuohon "viiden vuoden päästä" - kysymykseen, mutta ne eivät yleensä ole sellaisia, että ne voisi sanoa ääneen...