keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Nolla tai ei mitään



Ihmisellä menee harvinaisen huonosti, silloin kun vaihtoehtoina hänellä ovat joko nolla tai ei mitään. Koska yksikään työnantaja ei ole ymmärtänyt katkaista kelpaamattomuuden kierrettäni, minulle on jäänyt tyhjä käteen. Edes puoli vuotta jotakin työnpätkää olisi jo muuttanut hyvin paljon: olisin päässyt takaisin ansiosidonnaiselle sekä saanut toivottua mielekkyyttä elämääni ja vaihtelua yksitoikkoiseen työttömänä kököttämiseeni. No, sitäkään pelastusta ei sitten (ole) ollut tarjolla. Vakituinen kokopäiväinen työ tulee minulle jäämään ikuiseksi haaveeksi, mutta minusta on todella kummallista, ettei työttömyyden ja sen välillä ole mitään muuta vaihtoehtoa tarjolla! Kyllä jotain pitäisi löytyä sieltä välimaastostakin.

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oletko kokeillut crowsourcingia yhtenä tulojenhankkimiskeinona?

Jos ohjelmistotestaus on yhtään tuttua, omistaa pendantin luonteen ja osaa englantia, niin yksi vaihtoehto olisi uTest (www.utest.com).

Omasta kokemuksesta voin sanoa seuraavaa: Vauhtiin pääsy ottaa aikansa, mutta nyt vuoden jälkeen kutsuja testausprojekteihin tulee viikoittain. Forumilla voi myös itse ilmoittautua avoimiin testausprojekteihin.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Suhtaudun tuollaisiin hieman epäillen. Hienoa, jos se on toiminut sinulle!

Ohjelmistotestaus ei ole minulle tuttua, mutta luonteeni on melko pedantti ja englantia toki osaan.

Anonyymi kirjoitti...

Olen aina välillä käynyt lueskelemassa tätä sun blogia ja tullut siihen tulokseen, että sun pitäis lopettaa tämä. No miksi, kysyt tietenkin. Tästä sun blogista paistaa apatia ja asenne, että olet heittänyt kirveen nurkkaan jo ajat sitten. Blogin nimikin on jo "toivottoman työttömän blogi", joka viittaa siihen, että olet tällainen toivoton rassukka, jota kukaan ei halua nyt vaan palkata. Jos sun identiteetti on niin vahvasti kiinni tällaisessa ajattelumallissa, niin sen on pakko paistaa läpi esimerkiksi työhaastatteluissa. Sun teksteistä näkyy myös se, että sä haluat valittaa, et etsiä ratkaisuja. Joku laittaa sulle kommentin, että miten voisit parantaa tilannettas, niin sä tyrmäät sen. Sun koko lähtökohta tähän asiaan on vääränlainen. "Mutta kun olen jo niin vanha, ei musta ole opiskelemaan, ei siitä kuitenkaan tuu mitään, toi ei sovi mulle..." Mä sanon sulle ettei se oo helppoa muillakaan tällä hetkellä. Mut kumpi parantais sun elämänlaatua ja mahdollisuuksia työllistyä, aktiivisena pysyminen ja yrittäminen tehdä asioille jotain vai voivottelu? Ja vaikka työpaikkaa ei jostain aktiviteeteista tulisikaan (mitä ne sitten onkaan), ni ne vois tuoda ihan uutta sisältöä sun elämään. Ihan siis tsemppausmielessä kirjottelen tätä sulle!

TOIvoton työtön kirjoitti...

Päätän ihan itse tämän blogin jatkamisesta tai lopettamisesta. Et ole varmaan lukenut blogiani kokonaan, koska olen ollut aktiivinen työnhaun suhteen, olen opiskellut ja myös valmis opiskelemaan jatkossa.

En ole myöskään koskaan väittänyt että kaikilla muilla (työttömillä?) olisi helpompaa.
Luonnollisesti ihminen on toivoton yms., jos ei onnistumisia tai positiivista palautetta juuri koskaan hänelle tule. Eipä ollut sellaista sinunkaan kommenttisi! Hyvää jatkoa vain sinulle.

Rantakasvi kirjoitti...

Jätä ihmessä tuollaiset Anot omaan sarjaansa. Kukaan ei häntäkään pakota lukemaan blogiasi, menköön muualle.

Olen alusta saakka seurannut blogiasi ja itsekin olin silloin vielä työtömänä ja smasta aiheesta kirjoitin. Ei se mitä blogiin kirjoitetaan ole koko elämä, tämä tiedoksi tuolle Anolle.

Hyvä, että jatkat kirjoittamsita, tuot esille asioita, jotka muuten unohtuvat. Ja se vertaistuki mitä tällä tavalla saa, se on hienoa!

TOIvoton työtön kirjoitti...

Kiitos kannustuksestasi, Rantakasvi!

Anonyymi kirjoitti...

Ihan turha tehdä minusta mitään pahista tässä! Okei kirjoitin hieman kärkevästi, myönnetään! Eikä blogin pitäminen ole koko elämä, myönnetään sekin. Mutta blogin pitäjä ei voi myöskään vastaanväittää, ettei blogin sisältö jollain tavalla kuvastaisi kirjoittajan asenteita, identiteettiä ja hänen näkemiään mahdollisuuksia. Tässä on kyse filosofisista näkemyseroista ja siitä, millaisena näkee omat mahdollisuudet ja tulevaisuuden. Blogi kuvastaa ajatuksiasi, vaikka on hyvä, että purat niitä. Mutta ajattele! Mitä jos kirjoittaisit blogia mahdollisuuksista? Miten paljon rakentavampaa se olisi joka suhteessa! Ei ollut tarkoitus aiheuttaa mielipahaa, joten pyydän anteeksi.

Anonyymi kirjoitti...

Niin ja pahoittelut myös Rantakasville. Mun kirjoituksen alkuperäinen tarkoitus ja pointti ei näköjään tullut oikein kunnolla esille.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Anteeksipyyntösi on hyväksytty ;-)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos. Ehkä mä voisin myös katsoa peiliin sen asian suhteen miten tulen neuvomaan muita niiden elämissä :)Mut siis oikeesti yritin tarkoittaa vaan hyvää.

NILS ERIK Willberg kirjoitti...

Mahdollisuuksien näkökulmasta voi olla aika haasteellista kirjoittaa jos itselle on tullut pelkkiä ohilaukauksia aikojen saatossa. Kokemukseen viitaten sanoisin, ettei tietyn vaiheen jälkeen voi olla kyse enää vain asennetekijöistä. Asetelma voidaan tietysti asettaa erityyppisten filosofisten lähestymistapojen tarkasteluun, mutta silloin ehkä vähätellään kokemusten merkitystä ajattelun suuntaajana.

Taloustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon ja jatko-opintoja suorittaneena, nyt jo liki seitsemän vuoden pitkäaikaistyöttömyyden kokijana väittäisin, ettei Suomessa juuri mahdollisuuksia ole. Mihin tahansa ei voi venyä, eikä omaa identiteettiään ole terveellistä yrittää muuttaa nyky-yhteiskunnan arvoihin sopeutuvaksi jos se ei tunnu luonnolliselta. Jatkossakin siis lienee vain keskityttävä päivien täyttämiseen harrastuksilla, liikunnalla ja kotitalouden hoidolla...

TOIvoton työtön kirjoitti...

Näihin keskittymiseni suuntautunee jatkossakin... "Älä yritä muuttaa asioita, joita et voi muuttaa"?!

Anonyymi kirjoitti...

Mun mielestä asioista pitää kirjoittaa kärkevästi ja ehkä jopa painottaen sitä pahaa oloa tai epäreiluutta. Kukaan muu ei voi tietää miten paljon on yrittänyt ilman tuloksia. Ihanaa, että olet löytänyt lukijoita ja "huonotkin" tai erimielipiteiset kommentit voi avartaa, molempia; lukijoita ja itse blogin pitäjää. Tsemppiä työnhakuun ja mahdollista uudelleen koulutustakaan ei kannata unohtaa, jos työkkäri tarjoaa mahdollisuuden -yleensä niihin on mahdollisuus pitkäaikaistyöttömillä ja alle 50-vuotiailla. Usein ne ovat hyödyttömiä, mutta voi niistä löytää ainakin jonkun hyvän päivän tuttavan tai vaikka loppu elämän ystävän. Älä menetä toivoa. Minun on helppo toki sanoa, koska olen ollut jo pari vuotta 1-4kk työpätkällä ja pari kuukautta taas työttömänä, jonka jälkeen aina on löytynyt jokin pätkä. Mulle tämä sopii, moni olisi masentunut tästä riepottelusta ja pätkien jälkeen "rahojen" ansioturvan odottelusta. Minä lataudun työttömyyden aikana ja jaksan painaa sijaisuuksissa ja pätkissä aina pirteänä... tai ainakin vähän motivoituneempana kuin vakityöntekijät.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Minulle sopisi tuollainen pätkätyövaihtoehtokin, vaikka raskasta se varmasti onkin. Jo kymmenen vuotta sitten hain opiskelemaan erästä uutta ammattia, mutta oli sen verran haasteellinen pääsykoekirja ja vaikeat pääsykokeet ettei minun älyni riittänyt sisäänpääsyyn. Opiskelupaikan saaminen ei suinkaan aina ole helppoa eikä varmaa.

Kesällä on aina helpompaa olla työttömänä, kuten totesimme erään entisen kollegan kanssa neljä vuotta sitten. Nyt alkaakin sitten viides kesäni työttömänä.

Anonyymi kirjoitti...

Tämä pätkätyöläisyys on ihan ok niille joilla pää kestää työpaikan ja työtehtävien vaihtoa jatkuvasti. Vaikeinta on lähteä esim. 2kk.n työttömyyden jälkeen taas uuteen pätkään, uuteen firmaan ja työtehtäviin. Ekat aamuherätykset, kun normaalisti nouset pirteänä automaattisesti 8-9 maissa, niin nyt on noustava kukonlaulun aikaan herätyskellon piristessä. Kun töihin pääsee jyvälle 2-4kk.n jälkeen ja löytää aamuaikaisen rytmin, se jo taas loppuukin. Toisaalta siinä tulee vähän tyhjä olo, mutta onneksi ansioturvan laskentani lähtee taas nollista tämän nyt alkavan kesätyö pätkän jälkeen. Vituttaa muuten aivan suunnattomasti mennä kesätöihin kesätyöläisen/harjoittelijan palkalla, vaikka minulla on koulutus ja vuosia työkokemusta alalta. En aio kyllä antaa itsestäni tässä työssä, kuin sen palkan verran 70-80%. Törkeää, että näin voidaan edes tehdä ammattilaiselle. Laskin, että pari sataa euroa tulee kuussa enemmän käteen kuin, että nostaisin ansioturvaa ja plussana toki uusi kokemus CV:ssä paitsi, että jos siihen joutuu laittamaan titteliksi kesäharjoittelija. Ihan ikuisia murheita. Tsemppiä sinne työnhakuun, toivottavasti keksit pian jotain ja löydät paikkasi maailmassa, edes sitten sen pätkätyöläisen paikan. Kesällä on kiva olla töissä, kun kaikki on kesä fiiliksellä ja moni firmasta lomilla. :)

Anonyymi kirjoitti...

Minä olen mieluusti synkän syksyn kotona. Kevät ja kesä on kivaa aikaa töissä talvella on joulu, talvi ja hiihtolomaa joten sekin aika menee töissä, kun lomia riittää kalenterissa pätkätyöläisellekin. Toki kesällä sitä tekemistä on kotonakin enempi ja monella lomat, mutta itelläkin on onneksi liukuva työaika, joten joskus voi pitää pidennetyn viikonlopun. On sekin jotain pätkätyössä :) Kesällä tuntuu olevan muutenkin enempi energiaa, joten olen onnellinen jos saan painaa töitä kesän 70-80%:n voimalla ja lusmuilla taas uuden ansioturvan turvin syksyn.