maanantai 22. huhtikuuta 2013

Keski-ikäinen nainen työnhakijana

Olen havainnut keski-ikäisen naisen työnhaun ja erityisesti työpaikan saamisen olevan suorastaan mission impossible. Tässä jälleen kerran yksi kokemuksiani vahvistava kirjoitus aiheesta: Työnhaussa nainen vanhentuu nopeammin.

Jos ja kun työnantajan "arvot ja asenteet" ovat seuraavan ko. kirjoitukseen liittyvän kommentin kaltaisia (, kuten olen joidenkin yritysten kohdalla pelännytkin), niin kyllä työpaikan saaminen todella on mahdoton tehtävä

"Silti olen joskus havainnut hyvin ikäviä asenteita keski-ikäisiä naisia kohtaan. Esimerkiksi pikkujouluissa erään it-yrityksen projektipäällikkö alkoi kertoa päällä olevasta rekrytoinnista, että millaisia hieman outoja tyyppejä oli hakijoissa ollut. Yksi oli 18-vuotias joka sanoi hänellä olevan 10 vuoden kokemus ohjelmointityöstä. Mutta vielä koomisempi hänestä oli "nelikymppinen ämmä" joka luuli pärjäävänsä näissä töissä ja nuorten miesten tiimeissä. Semmoisen kun kuulemma ottaisi niin vaihdevuosivaivoja ja kärttyilyä olisi sen jälkeen työpäivät. Eikä ole silmäniloksikaan sellaisesta vanhasta enää. Olinpa onnellinen etten ollut siinä firmassa töissä, koska olin jo 38-vuotias ämmä itsekin... Isot talot tuntuvat suhtautuvan positiivisemmin vähän vanhempiin työntekijöihin kuin pienemmät useinkin tällä alalla."

Mitä tuollaisen mulkvistin päässä oikein liikkuu? Ei niitä töitä munasarjoilla tehdä eikä tavallisella työpaikalla olla ilahduttamassa ketään ulkonäöllä vaan edelleenkin tekemässä töitä! Varmaan tuo puhuja on ollut itse viisikymppinen oman vanhenemisensa kanssa kipuileva mieshenkilö, joka ei halua ikäisiään naisia työpaikalle muistuttamaan omasta vanhenemisestaan?

10 kommenttia:

  1. Olipas melkoista luettavaa tuo Hesarin teksti. Mutta niin totta, ja vielä itse omakohtaisesti koettua.
    Valitettavasti.

    Miehillä on (joillain) viiskymmpisenä joku tarve saada ympärilleen nuoria naisia. Jotkut menenevät jopa uuteen avioliittoon ja saavat pari lasta nuoren vaimon kanssa. Kummallista, mutta naiset ovat sen verran fiksumpia, että haluavat tasoistaan keskusteluseuraa, enkä itse ainakaan keksisi monia aiheita pari-kolmekymppisenkään nuoren miehen kanssa;)

    Koitahan jaksaa, kyllähän me tiedetään, että ollaan hyviä vielä viiskymppisinä, mutta jonkun pitää kertoa se työnantajille!

    VastaaPoista
  2. Eivät työnantajat (tai ainakaan suurin osa heistä) tunnu tuota asiaa millään ymmärtävän.

    VastaaPoista
  3. Taalla toisessa EU-maassa rekrytoimistot toisensa jalkeen lahettavat saman arsyttavan torjumismailin 'CV:si on loistava mutta talla kertaa on muita hakijoita joiden taidot ja tausta paremmin matsaavat asiakkaamme vaatimuksiin'.

    Joo-o, loistava CV ja silti silla ei ole mitaan arvoa tyonhaussa.

    Olen ollut patkatyolainen jo melkein 15 vuotta, useimmat 'patkistani' ovat kuitenkin olleet suht pitkia eli 1.5 - 2 vuoteen. 2008 asti sain toita suht koht helposti. Mika on muuttunut siita? Pankkikriisi ja sen tuoma lama tietenkin. Ja mina olen nyt vanhempi kuin koskaan tyonhakijana. Ei hyva yhdstelman nakojaan. Lisaksi ulkomaalainen. Uskon taman olevan globaali ilmio mutta tuntuu silta etta ulkomaalainenkin kelpaa kun hakijoista on pulaa mutta kun ei niin paikat menee paikallisille. Suomeen ei kannata muuttaa silla siella naisten ikasyrjinta on viela paljon torkeampaa. Siis mulkvistit, kuten tuossa artikkelissa, jyllaa, todellakin. Voi jum.l..ta kertakaikkiaan. Suomalainen mies kun on juntti niin sille ei vertaista tasta maailmasta loydy.

    VastaaPoista
  4. Tuon edellisen kirjoittaja tassa taas.

    Taas tuli yksi torjunta tanaan eilen hakemaani paikkaan. Kysyin palautetta. Rekryagentin mukaan asiakas olisi kovin huolissaan siita etta en ole ollut toissa 1.5 vuoteen ja siksi han ei voi laittaa minua eteenpain.

    Itkettaa niin pirusti. Ja tama oli jopa paikka joka vastasi todella paljon kokemustani ja entisia tyopaikkojani. En jaksa enaa. En kesta enaa tata torjuntaa. Pistaa niin vihaksi rekrytoijien ylimielisyys.

    Siis miksi esim on taysin sallittua olla aitiyslomalla, vuosikausia monenkin kohdalla ja tyokykyyn se ei vaikuta lainkaan? Mutta jos on ilman toita pari vuotta, jostain syysta aivosi surkistuvat taysin, niinko? Mista naita pienaivoisia, ylimielisia ihmisia sikiaa????

    VastaaPoista
  5. Anonyymille:
    Tosi törkeätä jos 1.5 vuotta jo on liian pitkä aika olla työttömänä. Mihin nämä kaikki 3-4 vuotta tai enemmän työttömänä olleet sitten laitetaan? Olin itse lähes 4 vuotta yhteensä työttömänä ja viimeinen vuosi oli täysin epätoivoinen, kukaan ei vastannut mihinkään, lopulta en itse enää jaksanut edes ajatella töiden hakemista.

    Noita mulkvisteja on joka puolella, sikiävää lajia...

    VastaaPoista
  6. Toisilla on työpaikka odottamassa vuosikaudet hoitovapaan aikana - toisilla taas ei, kuten minulla äitiyslomani jälkeen. Siitä tämä työttömyyssyöksykierteeni aikanaan alkoikin. Enkä ole yhtään katkera tästä asiasta vai olisinko sittenkin?

    VastaaPoista
  7. To get a job, one needs to have a job. Pirullinen yhtalo tyottomalle.

    VastaaPoista
  8. Sain irtisanomispaperit käteeni viime vuoden heinäkuussa, puoli vuotta irtisanomisaikaa kärsittävänä ja sitten ulos. Takana 26 vuoden yhtäjaksoinen työsuhde, joka ei työmarkkinoilla näytä painavan puupennin vertaa.

    Tästä alkaen olen tähän päivään mennessä hakenut 53:een avoimeen mol:n ilmoittamaan paikkaan, joista olen päässyt haastatteluun kuusi kertaa, hakemukseen hylkäävä päätös tullut 19 kertaa ja lopuista työnantajista ei ole kuulunut ei sitten hiiskaustakaan.

    Työhaastatteluissa (6 kpl) minua on kohdeltu kuin jotaKin haurasta muinaisjäännettä. Olen ollut se haastateltava, joka oli pakko kutsua ettei syytettäisi ikärasismista (50 v).

    Terveisin edelleenkin kotitöitä välttelevä kiltti tyttö.



    VastaaPoista
  9. Ikäsyrjinnästä voisi syyttää työnantajia myös siinä vaiheessa, kun "ikääntynyt" jätetään haastattelun jälkeen palkkaamatta!

    Pitää sekin paikkansa, että työpaikanvaihtajat tai mahdollisimman vähän aikaa työttömänä olleet ovat etusijalla töihin otettaessa. Aina ovat myös etusijalla sellaiset henkilöt, jotka ovat jotain muuta kuin minä olen...

    VastaaPoista
  10. Ensinnäkin olen järkyttynyt tuosta asenteesta naisia kohtaan "miehisellä" alalla, jollaiseksi ohjelmointityötkin luetaan. Eikä ole ensimmäinen erta kun tämmöistä saa lukea taikka kuulee.

    Toiseksi, jos on 53:sta hakemuksesta päässyt haastatteluun 6 kertaa, se on oikein hyvin. 26 vuoden kokemuksen jälkeen voi kuitenkin olla mahdollista, että palkkatoiveesi on on pielessä. Joko olet tottunut "korkeahkoon" palkkaan taikka sitten liian pieneen. Jos pitkän työkokemuksen jälkeen palkkatoive on liian pieni, niin se saa epäilemään henkilön osaamista. Ei ole helppoa tasapinotella työnhakijana näiden asioiden parissa...

    VastaaPoista